Home

Aunuksen karjalaiset

Aunuksen Karjala - Karjalan Liitt

Venšjššn jššnyt itšinen Karjala sai rajoitetun itsehallinnon aluksi vuonna 1920 perustettuna TyŲkansan Kommuunina, jonka rakentamiseen Suomesta kansalaissodan jšlkeen paenneet punaiset aktiivisesti osallistuivat, mutta kokivat myŲhemmin traagisen kohtalon Stalinin vainoissa. 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan j√§rvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisj√§√§nn√∂sinventoinnin t√§ydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sis√§lt√∂: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenj√§rvi... Tšyssinšn rauhassa vuonna 1595 Ruotsin raja siirtyi Kškisalmen lšhelle ja Saimaalta raja kššntyi suoraan Jššmerelle. Nšin Peršpohjolan riistamaat, jotka olivat vanhastaan olleet Venšjšn karjalaisten eršnkšynti- ja verotusmaita, tulivat nyt kuulumaan Ruotsi-Suomelle. Uusi raja noudatteli suomalaisen uudisasutuksen rajaa. Aunuksen piiri ohjelman k√§rjess√§. T√§n√§ vuonna Gazpromin rahalla ve-dettiin kaasujohtoa Karjalai-seen satuun pohjautuva yksin√§yt√∂ksi-nen musiikkisatu, suositeltava yli 6-vuo-tiaille, suuri..

Viestej√§ Vienan ja Aunuksen karjalaisille. Karjalainen pakolaisv√§est√∂ vaikutti lehteen. Pakolaisnuorten kerhoty√∂n k√§ynnistytty√§ toimitettiin Karjalakerhojen keskusliiton kanssa yhteist√§.. 1 ENONKOSKI K√§k√∂taipale kiinteist√∂n 46-416-2-41 muinaisj√§√§nn√∂sinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sep√§nmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sis√§lt√∂: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... Latva-Vetka (Sarri) on kyl√§ Latvan aseman pohjoispuolella ja Iivin√§njoen pohjoisrannalla. Kyl√§asutus on saanut alkunsa Muurmannin radan rakentamisen my√∂t√§ sata vuotta sitten, ja kyl√§√§n muutti mets√§ty√∂l√§isi√§ Vologdan alueelta 1920- ja 30-luvuilla. Nyky√§√§n asukkaita on noin tuhat. Kyl√§ss√§ ovat sek√§ mets√§teollisuuspiirin ett√§ mets√§nhoitoalueen konttorit. Radan... ‚ÄĒ Anneli Sarhimaa, Vaietut ja Vaiennetut - Karjalankieliset karjalaiset Suomessa 1 √Ąht√§ri Moksunniemen osayleiskaava-alueen muinaisj√§√§nn√∂sinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: √Ąht√§rin kaupunki 2 Sis√§lt√∂: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Muinaisj√§√§nn√∂kset...

71 KARTTA: VANHAN SUOMEN LAHJOITUSMAAT. KARTTA TEOKSESTA SUOMEN HISTORIAN KARTASTO (WSOY 1949). Vanhan Suomen lahjoitusmaat ( ) 1.Salmi - Suojärvi 2. Lumivaara 3. Kurkijoki 4. Asila 5. Pyhäjärvi (Taubila) 6. Petäjäjärvi 7. Sumpula 8. Leinikkälä 9. Lintula 10. Pällilä - Veikkola 10a. Kyyrölä 11. Kuusa 12. Rokkala 13. Miehikkälä 14. Sippola 21141 KUVA: PAPPISMUNKKI KYPRIANO (KIPRIAN) ELI ALEKSEI JAKOVLEV ŠNITNIKOV ( ). KUVA: SUOMEN ORTODOKSINEN KIRKKOMUSEO/ VALOKUVA- ARKISTO. Kypriano oli Suomessa ristiriitaisia ajatuksia herättänyt henkilö. Sortavalan piispaksi lopulta ylennyt Kypriano toimi keskeisellä tavalla Karjalan Veljeskunnan (Karelskoje bratstvo) vaiheissa. Pyrkimyksenä oli perustaa Karjalaan, varsinkin Raja-Karjalaan, puhtaasti venäläisiä kouluja. Opettajiksi niihin Kypriano olisi halunnut seutukunnan naisia, joita varten hän suunnitteli 4Talvisodan kiivaimmat taistelut kšytiin Karjalankannaksella ja Laatokan pohjoispuolella. Sota pššttyi 13. maaliskuuta 1940. Moskovan rauhassa Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Kannaksen mukana Karjalan pšškaupungin Viipurin ja Laatokan Karjalan sekš vuokraamaan Hangon ympšristŲineen. Suomi luovutti paljon enemmšn alueita kuin Neuvostoliitto oli sotatoimin kyennyt valloittamaan. Kaikki asukkaat jšttivšt kotinsa ja siirtyivšt jšljelle jššneen Suomen uuden rajan lšnsipuolelle. Kontupohjan kentt√§ oli √Ą√§nisj√§rven lahdelmaan aurattu talvikentt√§ p√§√§suuntana NE-SW. Kent√§n laidalle rakennettiin l√§mmin huoltohalli alkutalvesta 1942. ENa 2016. Se siirrettiin vuosikymmenen kuluttua Helsinkiin, josta nšin tuli pšškaupunki. Keisari liitti Vanhan Suomen muuhun Suomeen vuonna 1812. Vanhan Suomen karjalaisista tuli nšin Viipurin lššnilšisiš ja he saivat kaikki ne oikeudet, jotka muillekin suomalaisille oli vuonna 1809 Porvoon valtiopšivillš luvattu. Kun Karjala oli palautettu muun Suomen yhteyteen, alkoi sivistyneistŲ kiinnostua Venšjšn karjalaisista ja heidšn asuinseuduistaan. Suomalaiset alkoivat myŲs všhitellen arvostaa itšisiš sukulaisiaan ja heidšn paristaan ryhdyttiin etsimššn yhteisiš alkujuuria. Samalla virisi suomen kielen ja sen murteiden tutkimus.

Kaukaiset tverinkarjalaiset Elävä arkisto yle

86 KUVA: ORUSJÄRVEN KIRKKO. KIRKKO ON SALMIN KIRKOISTA AINOA, JOKA EI TUHOUTUNUT SODASSA. KUVA: MANTSINSAAREN KIRKKO. KUVA TEOKSESTA LAATOKAN MAININGIT. (OTAVA 1942). Mantsinsaarelle puolestaan oli siirretty Kirkkojoen kylässä sijainnut vanha kirkko, joka oli ennen Tulemalle rakennettua Pyhän Nikolain kirkkoa ollut koko pitäjän ainoa kreikkalaiskatolinen kirkko. Mantsinsaaren seurakunta toimi aluksi Salmin seurakunnan kappelina. Se itsenäistyi vuonna84 KUVA: SISÄKUVA PYHÄN NIKOLAIN KIRKOSTA. Pitäjässä oli siis erillinen ortodoksinen seurakunta ja sen kirkko Mantsinsaarella. Lisäksi Manner- Salmissa oli Tuleman pääkirkon lisäksi kaksi muuta ortodoksista kirkkoa: Manssilassa sijainnut Aleksanteri Nevalaisen kirkko ja pitäjän pohjoisosien keskuspaikassa Orusjärvellä sijainnut Pyhän Nikolaoksen kirkko. 14 Näistä viimeksi mainittu on edelleen olemassa. Orusjärvellä aiemmin ollut tšasouna siirrettiin kirkon valmistumisen (1910) jälkeen Kaunoselkään. 14 Orusjärven kirkon rakentamisen teki mahdolliseksi tunnettu moskovalainen mesenaatti, todellinen valtioneuvos J. A. Kolesnikov, joka tuki hanketta kymmenellä tuhannella ruplalla. Kirkko oli suunniteltu 300 hengelle. Ks. Mikkelin Sanomat Kuuj√§rvi on kyl√§, jonka yksi runo teki kuuluisaksi, kun IV Armeijakunnan 1.Tiedotuskomppanian luutnantti Yrj√∂ Jylh√§ liikkui ja kirjoitti Jatkosodan Aunuksessa. Laulu Kuuj√§rvest√§ -runon Jylh√§ muotoili istuessaan Palaniemen kyl√§√§n viett√§v√§ll√§ rinteell√§ ja katsellessaan kyl√§maisemaa. Runoon h√§n kiteytti taistelut Aunuksesta, alueen pitk√§t et√§isyydet, maisemayll√§tykset ja...Karjalan suuri anti maailmalle on kalevalainen kulttuuri. Sen tunnetuimpia ilmentymiš ovat karjalaisen kansanrunouden pohjalta syntyneet Kalevala ja Kanteletar. Karjalaiset kšsityŲt ja rakennukset ovat ainutlaatuisia koko Pohjois-Euroopassa. Ruokakulttuuri on monipuolinen ja rikas piiraineen ja uuniruokineen.

Aunuksen läänin karjalaisi

Kierrokset Aunuksessa Go-Karelia 5

59 ennen kuin ja oikeastaan vasta 1900-luvulla. Miinala sen sijaan oli Salmin suurin ja vanhin asutuskeskus. 15 KUVA: MIINALAN KYLÄ TŠASOUNINEEN. TŠASOUNAN OIKEALLA PUOLELLA OLI SALMIN KANSANPERINNETTÄ PALJON TALLENTANEEN MARTTA PELKOSEN KOTITALO. HIEMAN KAUEMPANA OIKEALLA SIJAITSI PUOLESTAAN KIELENTUTKIJA JUHO KUJOLAN KOTI. KUVA POSTIKORTISTA. Miinala oli muutenkin toisentyyppinen kuin Tulema. Näitä kahta, s.o.tulemaa ja Miinalaa, vertasi sittemmin jatkosodan ajan päiväkirjassaan Martti Haavio näin: Tuleman lävitse virtaa mutavetinen Tulemajoki suunnilleen koillisesta lounaaseen ja laskee Laatokkaan Lunkulan saaren edustalla. Itse Tuleman kylä ei ole kaunis, mikä saa selityksensä siitä, että se jo kauan on ollut kuuluisa sahoistaan. Mutta vain parin kilometrin päässä siitä suoraan etelään on puhdastyylinen, ikivanha rivikylä, Miinalanjoen kummallakin rannalla kohoava Miinala Ks. Turunen, Mauno, Salmi sahojen ja laivojen pogosta. Amparikaupasta Salmin johtavaksi liikeyritykseksi. Kertomus kolmen lahjoitusmaatalonpojan Wasili, Mihail ja Iivan Hosainoffin elämäntaipaleesta. Lappeenranta 1997, s Haavio, Martti, Me marssimme Aunuksen teitä. Päiväkirja sodan vuosilta Porvoo Helsinki 1969, sSota oli kššntynyt Saksalle tappiolliseksi. Sen sijaan Neuvostoliitto pystyi Englannin, Ranskan ja USA:n kanssa liittouduttuaan kšymššn sotaa entistš tehokkaammin. Se kšynnistikin kesškuussa vuonna 1944 Valkeasaaren lohkolta alkaneen massiivisen tykistŲn voimaan perustuneen suurhyŲkkšyksen valloittaakseen Suomelta Karjalan uudelleen ja tunkeutuakseen syvšlle Suomeen. Ylivoiman edessš Suomen oli vetšydyttšvš.

233 Kihlakunnan kruununvoudit Vuosilta ei ole tiedossa varsinaisia kruununvouteja Johan Soldan Berndt Fridolf Tengén Johannes Willehard Broman Petter Jegoroff sekä Erik Johannes Castren (vt. tehtävässä) Werner Edvard Fagerström Rudolf Albert Palmberg (vt. tehtävässä) 1912 Erik Germund Grönfors (vt. tehtävässä) Ivan Tergejeff Kaarlo Vilho Pesonen Axel Wäinö Forsberg Eino Olli Ossian Pajari Juho Antero Karppinen Arvi Juho Pursiainen Otto Väinö Ossian Härmälä Eino Orkamo Tauno Aarne Armas Piha (vt. tehtävässä) Myös henkikirjoitus tapahtui kihlakunnittain. Kihlakunnan henkikirjoittajat Johan Soldan Oskar Videll Verner Edvard Fagerstöm Rudolf Albert Palmberg Vuodelle 1912 ei ole tiedossa henkikirjoittajaa Otto Väinö Ossian Härmälä Eino Orkamo Tuomo Vaulo Toimi Tulikoura Iivari Väänänen Salmin tuomiokunnan tuomarit Maaseutu oli aiemmin jaettu oikeudenhoitoa varten tuomiokuntiin, joita oli esimerkiksi 1920-luvulla yhteensä 65. Eräs niistä oli Salmin tuomiokunta. Kullakin tuomiokunnalla oli oma tuomarinsa. Tuomiokuntaan saattoi kuulua useita käräjäkuntia. Salmin tuomiokuntaan kuuluivat 1930-luvulla Salmin, 18Suomalaiset karjalaiset olivat my√∂s ortodokseja. He¬†asuivat toiseen maailmansotaan asti Laatokan alueella, Karjalan kannaksella. Vuosien 1939‚Äď1944 surullisten tapahtuminen j√§lkeen n√§m√§ alueet siirtyiv√§t Neuvostoliitolle ja¬†karjalaiset¬†‚ÄĒ joita tuolloin oli noin 420¬†000, muuttivat Keski- ja¬†L√§nsi-Suomeen. Kansalliset vastakohdat k√§rjistyiv√§t: karjalaiset kokivat vieroksuntaa ja¬†kulttuurista syrjint√§√§. Itse√§√§n he¬†kuulivat nimitett√§v√§n ¬ęryssiksi¬Ľ, ven√§l√§isiksi, koska muistuttivat uskonnoltaan ja¬†k√§yt√∂stavoiltaan etnisesti ven√§l√§isi√§¬†‚ÄĒ n√§in oli erityisesti L√§nsi-Suomessa.

243 Hyrsylän mutkan kysymys Ns. Hyrsylän mutkassa sijainneet kaksi Salmiin kuulunutta kylää Hyrsylä ja Ignoila ilmaisivat 1920-luvulla halunsa siirtyä Salmin pitäjästä osaksi Suojärven pitäjää. Tämä oli luonnollinen toivomus, sillä nämä kylät sijaitsivat aivan erillään Salmin pitäjän muusta alueesta, eikä niistä ollut luontevaa kulkea valtakunnan rajan sulkeuduttua enää Salmiin vaan Suojärvelle. Aiemmin näistä kylistä oli ollut parempi kulkuyhteys Salmiin, mutta tämä yhteys tuli katkaistuksi, kun Suomi itsenäistyi ja kun raja Aunukseen samalla sulkeutui. KARTTA: SALMIN KUNTAAN AINA VUOTEEN 1931 KUULUNUT HYRSYLÄN MUTKA. MUTKA NÄKYY KARTAN YLÄOSASSA. Aiemmin Hyrsylänmutkasta oli voitu asioida Salmin keskukseen Tulemalle koillisesta lounaaseen kulkevaa tietä, joka näkyy kartassakin. Valtakunnanrajan sulkeuduttua matka oli tehtävä Suojärven, Suistamon ja Impilahden kautta. 28 Jyv√§skyl√§n karjalaiset ry perustettiin 8.10.1940. Aineeton kulttuuriperint√∂ Karjalasta, mit√§ haluamme yll√§pit√§√§ ja siirt√§√§ el√§v√§n√§ j√§lkipolville, liittyy juhiin, ruokaan, k√§sit√∂ihin, leikkeihin, sanontoihin eli.. Lappeenranta Hyv√§rist√∂nm√§ki muinaisj√§√§nn√∂sselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 t√§ydennys Hyv√§rist√∂nm√§en osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sis√§lt√∂ Perustiedot... Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendi√§ Geomatkailussa

Aunuksen kansalliskirjasto sai uusia kirjoja - YouTub

202 KARTTA: SALMIN KUNNAN ITÄRAJA, JOKA OLI SAMALLA OSA VALTAKUNNAN ITÄRAJAA. Vain Manssilan luona, jossa maantie ylitti rajan, oli selvät rajamerkit. Enckell kertoo matkakuvauksessaan: Heti Manssilan itäpuolella raja seuraa vanhaa, Salmista Aunukseen johtavaa maantietä. Tie kulkee meidän puolellamme, mutta oikealla, aidan takana sijaitsevat pellot kuuluvat Neuvosto-Venäjään. Kuljettuasi noin kilometrin verran saavut korkeiden, kaksinkertaisten veräjien eteen, joita ei avata milloinkaan. Kivenheiton päässä on lähin Aunuksen kylä, Rajakontu Enckell, sKymenlaaksoon oli keskittynyt lšhes 70 prosenttia suursaarelaisista, lšhes 60 prosenttia lavansaarelaisista sekš runsas kolmannes sškkijšrvelšisistš. Etelš-Karjalaan oli asettunut vajaa 30 prosenttia jššskelšisistš ja Etelš-Savoon yli 30 prosenttia rautulaisista. Salmilaisista 33 prosenttia ja suistamolaisista 21 prosenttia asui Pohjois-Savossa. Pohjois-Karjalassa asui yli 40 prosenttia pšlkjšrvelšisistš sekš vajaa 30 prosenttia korpiselkšlšisistš ja ruskealalaisista.60 KUVA: TULEMAN SATAMA. OTAVA-LAIVA LÄHDÖSSÄ. (KARI TERHON ARKISTO). Elna Pelkosen mukaan ensi vaikutelma, minkä vierailija Salmissa sai, oli vahva aunukselaisuus ja jopa slaavilaisuus. Kaksi keskeistä kylää, Tulema ja Miinala, erosivat yleiseltä olemukseltaan jyrkästi: Salmin keskustan eli Tuleman katukuva näytti vielä 1900-luvun alussakin raihnaiselta ja venäläiseltä, kun taas Miinalan taaja joenranta-asutus oli puhtaasti karjalaista ja ikivanhaa. 17 KUVA: TULEMAN PÄÄKATU 1800-LUVUN LOPULLA. KUVA: ORUSJARVI.NET. 17 Pelkonen, Elna, Marttatyötä Laatokan Karjalassa. Pieksämäki 1958, s

Lännen ja idän rajalla: Salmin historiaa vuoteen PDF Free Downloa

  1. en paikallisiin ilmasto-olosuhteisiin vaikutti rukiin viljelyn lisääntymiseen, ja siten rukiista tuli perusruokavilja. Lajike, jota Salmissakin ryhdyttiin viljelemään, oli nimeltään Sangasten ruis. (Sangaste on paikkakunta Virossa.) Sangasten rukiin jalosti elämäntyönään suomalais-virolainen kreivi Friedrich von Berg. Vuonna 1875 hän onnistui saamaan koepelloltaan suuren sadon, ja tätä vuotta hän piti uuden lajikkeen eli Sangasten rukiin kehittämisen alkuna. Suuritähkäinen ruis levisi nopeasti lähiseudulla ja tuli tunnetuksi Sangasten nimellä. Berg jatkoi lajikkeen kehitystyötä saaden aikaiseksi hyvin talvehtivan, taudeista puhtaan, satoisan ja laadukkaan lajikkeen. Sangasten siementä myytiin tsaarin aikana Venäjän kuvernementteihin sekä Suomeen ja Ruotsiin. Tässä vaiheessa lajike lienee saapunut Salmiinkin. Kotieläimiä ja karjaa laskettiin Salmissa olleen vuonna 1920 seuraavasti: hevosia Suomenmaa, s
  2. kunnan asiakirjat I Cb:3. MMA. 20
  3. Etusivu > karjalaiset

Aunuksen Musiikkifestivaalien illaccut - Vaasan Karjalaseura r

  1. suojeluskunnan Mieskuoro perustettiin puolestaan vuoden 1935 lopulla. Puuhamiehenä oli Vilho Nissinen, joka valittiin kuoron johtokunnan puheenjohtajaksi. Itse kuoron johtajaksi tuli Urho Elfvengren Sal
  2. Free and open company data on Finland company Oy Karjalaiset Ab (company number 2880823-9), Tahintie 21, PIEKS√ĄM√ĄKI, 76100
  3. 41 KUVA: NASTJA RANTSI. KUVA TEOKSESTA RAKAS ENTINEN KARJALA (WSOY 1955). Lisäksi uskonto ja uskomukset elivät Nastja Rantsin elämässä ja mielessä mm. siten, että hän kertoi kokeneensa keskenmenon aikanaan sen vuoksi, että oli alkamassa veljessota (ns. Aunuksen retki ). Kun velli vellen ker roih toruamah ja toatto poigaa vastah kyseessä alkoivat olla maailmanlopun ajat. Erityisesti juuri Nastja Rantsin kohdalla tähän ajatteluun liittyi se, että hänen oma sukunsa asui Aunuksessa, Kanabrojärven Venäjälle kuuluneella puolella, mikä teki sangen konkreettisestikin mahdolliseksi sen, että veli olisi joutunut veljeään ja poika isäänsä vastaan sotimaan. Siten Rantsi kertoi vuonna 1934, jolloin tunnettu kansatieteilijä Martti Haavio löysi hänet, että lapsi mureni hänen sisällään, kun hänen mieleensä juohtuivat Luojan sanat Ks. Järvinen, Irma-Riitta, Karjalan pyhät kertomukset. Tutkimus livvinkielisen alueen legendaperinteestä ja kansanuskon muutoksista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 962. Helsinki 2004, s
  4. , mutta vain jos karjalaiset itse liittyisivät taisteluihin
  5. Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää
  6. Karjalaiset tutukŇ°i. Tat't'ana Torvinen. √Ąij√§nk√∂ karjalaisie el√§y KarjalaŇ°Ň°a, miss√§ opaŇ°Ň°etah karjalan kielt√§, milloin karjalaiset oli rissitty, mitein paissetah kalittoja - n√§it√§ ta muita mielenkiintosie tietoja..
  7. Pietarilaista ylšluokkaa saapui Kannakselle ja Viipuriin sekš virkailijoiksi, ettš lomanviettšjiksi. Terijoelle muodostui arkkitehtoonisesti yhtenšinen puusta rakennettujen pitsihuviloiden yhdyskunta. Viipuri omaksui Pietarin všlityksellš tuoreimmat Euroopan virtaukset ja všlitti niitš muuhun Suomeen. Karjalan sijainti autonomisessa Suomessa oli keskeinen. Viipuri oli Suomen kansainvšlisin kaupunki.

Mosaiikki Karjalaiset ja Karjala molemmin puolin raja

Venäjä: Aunuksen Karjala Suomen Sotahistoriallinen Seura r

1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisj√§√§nn√∂sinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sis√§lt√∂: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:     Mosaiikki ry |  Ota yhteytt√§ |  Palautteet |  Tilaa Mosaiikki-lehti |  Rahoittajat |  Mainokset |  Sivukartta  Viety√§√§n loppuun Suvilahti- ja Tsalkki-operaationsa 11.Divisioona suuntasi huomionsa it√§√§n, ja divisioonan ensimm√§isen√§ tavoitteena oli murtaa vihollisen puolustus 10 kilometri√§ leve√§ll√§ S√§√§m√§j√§rvi-Sotj√§rvi -kannaksella. Siell√§ maasto sis√§lsi lukuisia pieni√§ lampia ja j√§rvi√§ sek√§ harjuja. T√§t√§ kannasta puna-armeija oli kentt√§varustellut kuumeisesti elokuun 1941... Aunuksen ja Vienan Karjalais-alueen karttaa Tietosanakirjan I osassa. Siihen kuuluvat seuraavat puhtaasti karjalaiset kunnat: Vuokki-niemi (Voknavolotskaja), Pistoj√§rvi (Tihtozer-skaja), Oulanka..

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue, 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Video: Karjalan histori

Viimeiset karjalaiset. Dokumentární. Finsko, 1998, 54 min Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Karjalan Heimo -lehden historiaa Karjalan Sivistysseur

  1. Solistiyhtye Suomi. Aunuksen Anja. B Minor. Key. The following tracks will sound good when mixed with Solistiyhtye Suomi - Aunuksen Anja, because they have similar tempos, adjacent Camelot..
  2. en ja säilyttä
  3. Jatkosodan lentotiedustelumme oli havainnut 10.9.1941 Pyhäjärven länsipuolella noin yhdeksän kilometriä pitkän vihollisrivistön, jossa oli tien täydeltä kuorma-autoja, hevosajoneuvoja, tykistöä ja 20 panssarivaunua. Kyse oli vihollisen 272.Divisioonan kuormastosta, jonka etenemissuuntana oli etelä. 11.Divisioona oli katkaissut Prääsässä tältä kuormastolta tien pohjoisen...
  4. Kuuj√§rven el√§jist√§ 60% karjalaiset. –ĺ—ā —Ä–Ķ–ī–į–ļ—Ü–ł–ł. 11.04.2017. Kuuj√§rven kyl√§kunta on pienin ta et√§hisin Aunuksen piiriss√§. 60% Kuuj√§rven el√§jist√§ ollah karjalaiset
  5. PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
  6. 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Aunuksen N. G. Prilukin livvinkarjalaisten kansallismuseo - Aunu

Video: Aunuksen Karjala - Wiktionar

Saksalaisten aloitettua hyŲkkšyksensš Neuvostoliittoon 22. kesškuuta 1941 Suomen oli ššrettŲmšn vaikea pysyš puolueettomana, koska maassa oli saksalaisia joukkoja Lapissa ja neuvostojoukkoja Hangon vuokra-alueella Etelš-Suomessa Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksen vuoksi Suomen pššministeri totesi 25. kesškuuta eduskunnassa Suomen olevan sodassa.87 omaksi seurakunnaksi. Vuonna 1906 rakennettiin kolmas kirkko Manssilaan, jonne perustettiin niin ikään itsenäinen seurakunta. KUVA: SISÄKUVA MANSSILAN KIRKOSTA. Myös vuonna 1910 Orusjärvelle rakennetun kirkon ympärille kehittyi aluksi oma seurakuntansa. Näin Salmissa oli jonkin aikaa jopa neljä kreikkalaiskatolista seurakuntaa. Manssilan ja Orusjärven seurakunnat sulautuivat kuitenkin pian Nikolainkirkon seurakuntaan, joten itsenäisyyden aikana Salmissa oli kaksi ortodoksista seurakuntaa: Salmin ja Mantsinsaaren. 15 Vuonna 1800 tehdyn päätöksen mukaan seurakunnassa oli kaksi pappia. Tilanne ei muuttunut, kun Salmi yhdessä muun ns. vanhan Suomen kanssa yhdistettiin autonomiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna Salmin kreikkalaiskatolisen seurakunnan ensimmäisen papin virassa toimivat 1800-luvulla ja 1900-luvulla (vuoteen 1917 eli Venäjän vallan loppuun) seuraavat henkilöt: Filip Konstantinov Johannes Emeljanov Nikolai Saostrovskij Vasilij Drematskij Gavril Sotikov Ks. Hämynen, Tapio, Suomalaistajat, venäläistäjät ja rajakarjalaiset: kirkko- ja koulukysymys Raja-Karjalassa Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja N:o 17. Joensuu 1995, s Kinalahti (karjalaksi Kinelahti ja Kin√§lahti) on paikallinen keskuskyl√§ Vielj√§rvi - Vitele -tien varrella. Sen valtasi raskaan patterin suorittaman yhden tunnin tulivalmistelun j√§lkeen JR 44:n II Pataljoona (5.D) Jatkosodan hy√∂kk√§ysvaiheessa 22.7.1941. Joukkojemme vet√§ytymis- ja viivytysvaiheessa, Varloin tienristeyskyl√§st√§ irtautumisemme j√§lkeen, vihollisen...127 KARTTA: VALTION MAIDEN SIJAINTI SALMIN KUNNASSA. KARTTA JULKAISTU AIEMMIN ANNI VILJANNON TEOKSESSA SALMI. Teollisuus saapuu Salmiin Salmiin oli ensimmäiset sahat perustettu jo 1700-luvun loppupuolella. Impilahden Pitkänrannan lisäksi juuri Salmin varhainen sahateollisuus, joka keskittyi Tulema- ja Uuksujokien varteen, edusti 1800-luvulla koko Raja-Karjalan teollistuneinta aluetta. Nämä sahat työllistivät kuitenkin varsin vaihtelevasti väkeä. 33 Vielä myöhemminkin, aina 1930-luvulle asti, metsäteollisuus oli hallitseva teollisuudenhaara Salmin pitäjässä. Ensimmäinen saha oli perustettu jo vuonna 1763, kun Katariina II hallitsi Venäjää luvun alkuun mennessä pitäjässä oli jo 5 sahaa, joissa oli yhteensä 16 raamia eli 33 Hämynen 1993, s

Novgorod pani asialle karjalaiset ja Ruotsi kveenit - suomalaiskauppiaat. Aunuksen ohitimme pysähtymättä. Lotinanpellossa pidimme taukoa, oli tulossa ilta

Video: Karjalaiset opettelevat omaa kieltään SVT Nyhete

karjalainen - Sivistyssanakirja - Suomi Sanakirj

Venšjšllš puhkesi 1600-luvun alussa vallanperimysriita. Ruotsi kšytti tilaisuutta hyvškseen ja sai vuonna 1617 Stolbovan rauhassa hallintaansa lšhes koko Karjalan eli Kannaksen, Inkerinmaan, Laatokan Karjalan ja Pohjois-Karjalan.117 Loitsun sisältö on vapaasti käännettynä seuraava: Oi Herra Kristus anna tälle henkilölle riittävästi järkeä minun sanoin sanottua, minun käsien kosketettua Mistä paha tulit, sinne paha mene isännilles iltaseksi, emännillesi lounaaksi läpi aukeiden ahojen, laajojen peltojen. Siellä sinulla on päätöntä kalaa, luutonta lihaa. Anna näiden sanojen sanottua, tämän saunan kylvettyä tälle henkilölle riittävästi järkeä. Kotkalla on kovat kourat, minun kourat vielä kovemmat. Oi Herra Jeesus Kristus Ks. Rouhola, Anja, Uskon voimaa, s

Arkeoen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sis√§llys Johdanto 2 Inventointialue 2 Ty√∂nkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston Jatkosodan hy√∂kk√§ysvaiheessa JR 9 ja PPK - molemmat 7.Divisioonan joukkoja - eteniv√§t l√§nnest√§ er√§maan l√§pi ja valtasivat Kaskanan kyl√§n 14.9.1941. Kyl√§√§ oli sitke√§sti puolustanut konetuliaseilla varustettu viholliskomppania. Kyl√§n valtaus tarkoitti sit√§, ett√§ Kaskanaan Pyh√§j√§rven suunnasta, luoteesta suunnanneen suuren viholliskolonnan ainoa vet√§ytymistie meni poikki. T√§m√§...191 KUVA: JÄÄKÄRIT GUNNAR VON HERTZEN JA RAGNAR NORDSTRÖM. Jääkärit Gunnar von Hertzen ja Ragnar Nordström olivat keskeisesti mukana Aunuksen retken järjestelyissä ja myös itse retkellä. Loviisalaissyntyistä Nordströmiä tuli sittemmin yhdistämään Salmiin se, että hänen puolisokseen tuli Nina Seise, Jaakko Seisen tytär. Pariskunta omisti maatilan Salmin Karkussa. Aunukseen lähteneet vapaaehtoiset koottiin Sortavalaan vuoden 1919 huhtikuussa. Aluksi heidät jaettiin kolmeen ryhmään, joita tulivat johtamaan von Hertzen, Talvela ja Maskula. Etenemistä varten nämä ryhmät järjestäytyivät seuraavasti: I ja II pataljoona Salmiin - tehtävänä edetä rantatietä Syvärille. III pataljoona Orusjärvelle tehtävänä edetä Vieljärven kautta Prääsään. IV pataljoona Suojärvelle tehtävänä edetä Säämäjärven kautta Prääsään ja edelleen Petroskoihin. Koko operaation tavoitteena oli Syvärin ja Petroskoin saavuttaminen sekä Muurmannin radan katkaiseminen kahdestakin kohtaa. Operaatio kuitenkin epäonnistui, ja tammikuussa 1920 käytiin 13235 alkamista järjestyksenpidosta vastasivat nimismiehen alaisina toimineet siltavoudit. Poliisin nimi Toimipaikka Ylikonstaapelit A. Baranovskij, S. Hippi ja A. Toivola sekä Tulema konstaapelit J. Repetti, N. Turppa sekä H. Salmela Konstaapelit V. Ivakko, H. Kettu sekä Uuksu?. Leskinen Konstaapeli V. Kräkin Orusjärvi Konstaapelit N. Salminen ja?. Jetsu Manssila Konstaapeli H. Supinen Miinala Konstaapeli E. Tarvainen Lunkulansaari Konstaapelit J. Ahokas ja Antti Peiponen Mantsinsaari 20 1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisj√§√§nn√∂sinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sep√§nmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sis√§lt√∂ Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...

Nimist√∂nsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella PAIKANIMET OVAT OSA HISTORIAA Ennen maatalousvaltainen kuntamme on muuttunut muutamassa vuosikymmeness√§ enemm√§n kuin sit√§ ennen vuosisadassa. MIHIN KAAVANIMI√Ą 1 Sis√§llys: Sis√§llysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyist√§ koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo Murresanakirja: omua tsomua, Aunuksen karjalainen ostettavissa hintaan 12 ‚ā¨ paikkakunnalla KOUVOLA. Osta heti t√§st√§ Valloittajat jakoivat myŲs Karjalan maita aatelisille korvaukseksi sodassa suoritetuista urotŲistš. Lisšksi ankaran verotuksen takia ortodoksikarjalaisten olot kšvivšt niin tukalaksi, ettš yli puolet Kškisalmen lššnin všestŲstš pakeni 1600-luvulla sotia pakoon autioituneisiin kyliin sisš-Venšjšlle, erityisesti Tveriin Volgan ylšjuoksulle Moskovan lšnsipuolelle. Suuri osa heidšn jšlkelšisiššn elšš siellš yhš ja osa heistš on sšilyttšnyt kulttuurinsa ja kielensš nšihin pšiviin saakka. Paenneiden karjalaisten tilalle muutti Laatokan Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan lšnsikarjalaisia, savolaisia ja pohjalaisia.196 KUVA: SALMIN SUOJELUSKUNTATALO RAJAN LINNA SIJAITSI KESKEISELLÄ PAIKALLA SALMIN KIRKONKYLÄSSÄ. TALON MALLINA OLI TIETTÄVÄSTI ORIMATTILAN SUOJELUSKUNTATALO JYMYLINNA, JOKA VALMISTUI HIEMAN AIKAISEMMIN (1928) JA JONKA PIIRSI ARKKITEHTI LARS SONCK. Salmin suojeluskunnalla oli myös oma kannatusyhdistys. Sen tuloista ilmoitettiin esimerkiksi vuonna 1928 puolet käytettävän suojeluskuntatalon rakennusrahaston hyväksi. 45 Kannatusyhdistys sai varansa ennen muuta kannatusjäsenmaksuista sekä juhlista ja iltamista, joita se järjesti yhdessä suojeluskunnan kanssa. 45 Ks. Laatokka

Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014

82 KARTTA: VENÄJÄNKARJALAISTEN ASUMA-ALUEET. ETELÄSSÄ NÄKYVÄT ERILLISINÄ SAAREKKEINA NE ALUEET, JONNE KARJALAISIA SIIRTYI AIKANAAN PAKOON PERINTEISILTÄ ASUINSEUDUILTAAN. KARTTA E. I. KLEMENTJEVIN TEOKSESTA KARELI KARJALAŇĹET (PETROZAVODSK 1991). Väestön siirtyminen Venäjälle huolestutti Ruotsi-Suomen hallitusta, sillä suuri osa Karjalaa jäi miltei autioksi. Toisaalta tilanteeseen voitiin olla tyytyväisiäkin: autiotilat voitiin nyt asuttaa luterilaisella väestöllä ja siten saada luotettavampaa kansanainesta rajan läheisyyteen. Tästä syystä 3 1 H√§meenkyr√∂ Kyr√∂skosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisj√§√§nn√∂sinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: P√∂yry Oyj 2 Sis√§lt√∂: Perustiedot... 2 Paikannuskartta... Aunuksen kuvernementti, Aunuksen Karjala, Muinais-Karjala, Karjalainen kansallinen piirikunta, Tsasouna, Viipurinlahti, Kauko-Karjala, Hannu Brelo, Vuokkiniemen kansalliskokous.. Wienan ja Aunuksen meljet. Karjalaiset weljet. Ven√§j√§lt√§ emme t√§h√§n saakka ole mit√§√§n hym√§√§. saaneet eik√§ meill√§ sielt√§ ole mit√§√§n hym√§√§ odotettamana

V

LYHYESTI Karjalaiset kulttuuriliikkeet tekevät oppikirjoja ja aapisi

  1. 1 Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Lomakeskus Revontuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5
  2. 97 KUVAT: HARRASTA KIRKKOVÄKEÄ. KUVAT TEOKSESTA KARJALA MUISTOJEN MAA (WSOY 1940). KUVAAJA: EINO MÄKINEN. 18
  3. en ei¬†vain ylh√§√§lt√§ k√§sin, vaan my√∂s alueellisten aloitteiden pohjalta. Yksi mielenkiintoisimmista ajankohtaisista projekteista on¬†Vielij√§rven kyl√§ss√§ oleva Karjalan kielen talo. Paikalliset asukkaat osallistuivat entisen lastentarhan rakennuksen muuttamiseen viihtyis√§ksi √§idinkielen oppimis- ja¬†s√§ilytt√§misymp√§rist√∂ksi. Hanke ei¬†yhdist√§nyt vain paikallisia, vaan kaikkia Karjalan asukkaita ja¬†se¬†tunnetaan laajalti Olga Gokkojevan ansiosta¬†‚ÄĒ karjalaisen, jonka juuret ovat naapuri-Kinnerm√§ess√§.
  4. 53 KUVA: MIINALAN KYLÄÄ. KUVA TEOKSESTA LAATOKAN MAININGIT (OTAVA 1942). Nämä talot olivat asukkaiden vaivoja säästäviä, sillä eläimet asuivat perinteisesti saman katon alla, ts. näiden kaksikerroksisten talojen alemmassa kerroksessa. Myös rehu- ym. varastot olivat saman katon alla, mikä helpotti varsinkin talvisin eläinten ruokintaa ja muuta talouden pitoa. Mutta myös se, että taloissa asui usein paljon väkeä saman katon, alla oli tavallaan kaikille edullista: työt oli helpompi jakaa ja hoitaa, kun väkeä oli omassa taloudessa tarpeeksi. KUVA: KARJALAISMALLINEN ANDREI KUMISEN TALO SALMIN ALA-UUKSUSTA. KUVA: 3
  5. Siirtovšen sijoitusalueen pohjoisrajana pidettiin Haapamški – Kajaani-linjaa. Vapaaehtoisesti karjalaisia siirtyi toki pohjoisemmaksikin. Kannaksen viljelijšt pyrittiin sijoittamaan myŲs yhtš etššlle Helsingistš kuin heidšn tilansa olivat sijainneet Viipurista. Vastaavalla tavalla Laatokan Karjalan viljelijŲiden sijoittamisessa pyrittiin samalle etšisyydelle Jyvšskylšstš kuin heidšn tilansa olivat olleet Sortavalasta.
  6. 1 P√§lk√§ne √Ąim√§l√§ vesihuoltolinjan inventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Etel√§-P√§lk√§neen vesiosuuskunta 2 Sis√§lt√∂: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Maastokartat... 5 Ilmakuva...
Pitäjien vaakunat - Karjalan Liitto

Perinteiset karjalaiset h√§√§t | PatvaŇ°ka is an important figure in Karelian weddings; he is the marriage spokesman and master of ceremonies and is skilled in magic. He makes the proposal of marriage on.. Suomessa on Etelš-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Venšjšllš Karjalan tasavallassa sijaitsevat Vienan Karjala ja Aunuksen Karjala sekš Moskovan lšhellš Tverin Karjala. Venšjšn nykyisten rajojen sisšllš on myŲs se osa entistš Suomen Karjalaa eli luovutettu Karjala,  jonka Suomi joutui toisessa maailman-sodassa luovuttamaan Neuvostoliitolle.

Kaukaiset karjalaiset - Tverinkarjalaiset (1985) - IMD

Ruotsalaiset tekivšt ristiretkiš aluksi Varsinais-Suomeen ja Hšmeeseen sekš lopulta vuonna 1293 Torkkeli Knuutin-pojan johdolla Karjalaankin, jonne tšmš perusti Viipurin linnan valtansa merkiksi. Karjalan heimo alkoi historiallisessa mielessš muodostua 700-luvulla jKr., kun Lšnsi-Suomesta alkoi muuttaa uudisasukkaita Karjalankannakselle ja Laatokan luoteisrannikolle itškanta- suomalaisen alkuperšisvšestŲn keskuuteen ja všestŲt sitten sulautuivat toisiinsa. Yli 8000 kirja-arvostelun arkisto, l√§hes 20 vuotta lukemisen arvoisia kirjoja. Kirjavinkit vinkkaa ja suosittelee hyv√§√§ luettavaa Viikingeiltš ja slaaveilta samoin kuin Karjalassa asuneelta kantavšestŲltš karjalaiset omaksuivat uusia vaikutteita. Suomi oli Euroopan viimeisiš pakanallisia kiiloja roomalaiskatolisen ja kreikkalaiskatolisen kirkon všlissš. Kumpaakin kirkkokuntaa ja niin idšn kuin lšnnen hallitsijoita kiinnosti saada alueen asukkaat alamaisikseen. Ensin kreikkalaiskatolinen ja myŲhemmin roomalaiskatolinen kirkko tulivat karjalaisille tutuiksi. Kalastusta ja rnetsšstystš harjoittava karjalainen všestŲ pššsi mukaan silloiseen idšnkaupan nousukauteen ja vaurastui.

Tekij√§: Malkavaara Mauri Kuvallinen ISBN: Tuoteryhm√§: Karjala Kustantaja:Aunuksen ev. lut. kirkon rakennushanketoimikunta Kieli: suomi Painovuosi: 1996 Painos: 1 Sivum√§√§r√§: 47 Sidonta: Vihko.. 1 Kiuruvesi Rantakyl√§n osayleiskaava-alueen muinaisj√§√§nn√∂sinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sis√§lt√∂: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisj√§√§nn√∂kset... 4 KIURUVESI 60 Uudennmaan lššni 69801 Turun ja Porin lššni 67922 Hšmeen lššni 73812 Kymen lššni 42264 Mikkelin lššni 25051 Kuopion lššni 50484 Vaasan lššni 35142 Oulun lššni 13279 Lapin lššni 8003 Kahdessa vuosikymmenessš všheni siirtolaisten mššrš sitten kuoleman ja maastamuuton seurauksena 28 prosentilla eli 121 000 henkilŲllš. Vuonna 1960 jšljellš oli 310000 henkeš. Runsasta 20 vuotta myŲhemmin eli 1980- luvulla siirtovškeš oli noin 165000 henkilŲš.

107 kalmoinpäivänä siunattaviksi. Kuten Huhtinen myöhemmässä haastattelussaan toteaa, näin ei tehty selvää eroa kristillisyyden ja pakanuuden välille. Hän kertoo huomauttaneensa tästä eräälle ortodoksipapille, joka oli vastannut: A ei siinä mitään pahaa, työ luterilaiset ette muista 10 ollenkaan Tarkoittaa, että luterilaiset eivät muistelleet vainajiaan kuten ortodoksit. 11 Kirkollisen kansanperinteen arkisto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto. 4 1 Parkano Vt. 3 parannusalue v√§lill√§ Alaskyl√§ vt. 23 liittym√§ muinaisj√§√§nn√∂sinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sis√§lt√∂: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Karjalaiset kes√§juhlat k√§ynnistyiv√§t jo perjantaiaamuna H√§meenlinnan torilla. Karjalaista laulutaitoa puolestaan esiteltiin perjantai-iltana, kun kes√§juhlat jatkuivat torilla yhteislaulutapahtuman merkeiss√§ 194 perustamiseen pyydettiin myös paikallisen naisyhdistyksen apua. Naisyhdistykset toimivat eri puolilla Suomea valkoisten tuki- ja apuyhdistyksinä, samaan tapaan kuin lotat myöhemmin. Hautaa varten ostettiin erikseen maapala, ja haudan suunnitteluun ryhdyttiin heti. 39 Suojeluskunta tuli Salmissa varsin suosituksi, ja koko pitäjä oli jo toukokuun lopulla 1918 jaettu 12 suojeluspiiriin, joihin kuhunkin esikuntapäällikkö E. Orkamo nimitti piiriasiamiehet. Piirien keskukset olivat eri puolilla pitäjää toisin sanoen sen tärkeimmissä asutuskeskuksissa eli Uuksussa, Kirkkojoella, Tulemassa, Miinalassa, Karkussa, Räimälässä, Manssilassa, Orusjärvellä, Käsnäselässä, Lunkulassa, Peltoisissa ja Työmpäisissä Salmin suojeluskunta. SArk 915/4. Kansallisarkisto. 40 Salmin suojeluskunta. SArk 896/1. Kansallisarkisto. 16 1 Siuntio Klobben -saaren muinaisj√§√§nn√∂sinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Nokia Asset Management Oy 2 Sis√§lt√∂: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 5 Muinaisj√§√§nn√∂s... 6

Aunuksen Karjalaa Paatenessa —Ā–ľ–ĺ—ā—Ä–Ķ—ā—Ć –ĺ–Ĺ–Ľ–į–Ļ–Ĺ –Ī–Ķ–∑ —Ä–Ķ–≥–ł—Ā—ā—Ä–į—Ü–ł–

Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km¬≤ Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovh√łj 173 m Isoin sis√§vesist√∂: Arres√ł 41 km¬≤ Pisin joki: Guden√• 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) P√§√§kaupunki:   Valitse koko historia tai aihe kerrallaan   Koko historia     Missš on luovutettu Karjala Autonomian aika Kalevala, Karjalan lahja maailmalle Sortokaudesta itsenšisyyteen Vuosituhantinen asutus Talvisota Karjalan heimon synty Ensimmšinen evakkotie Idšn ja lšnnen rajoilla Jatkosota Karjala kahtia Luovutetun Karjalan alue Raja siirtyy idemmšs Siirtovšen sijoittuminen Ortodoksikarjalaisia pakeni Tveriin Siirtokarjalaiset maakunnittain vuonna 1994 Vanha Suomi   Luovutetun Karjalan kartta   Kartta karjalaisten sijoittumisesta Paluu pššvalikkoon              Luovutetun Karjalan historia  

146 Laatokka-lehti sekä yleensä (luterilaiset) karelianistit, toisella puolella taas tsaarin Venäjän valtiollinen ja uskonnollinen valta, joka tähtäsi Venäjän reuna-alueiden liittämiseen entistä tiukemmin Venäjään ja venäläisen kulttuurin yhteyteen. Keskustelussa ja samalla taistelussa asian ympärillä oli erityyppisiä ja tasoisia lähtökohtia ja näkökulmia. Tätä taistelua käytiin usein rajakarjalaisten itsensä ohi, ja hallitsevia elementtejä siinä olivat kieli, uskonto ja kulttuurinen identiteetti. 9 AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi, Luoteesta edennyt JR 50:n I Pataljoona kohtasi 26.8.1941 Korzassa vihollisen varustetuissa asemissaan, joita alettiin v√§litt√∂m√§sti pehmitt√§√§ tykist√∂tulella. T√§m√§n j√§lkeen pataljoona hy√∂kk√§si ja valtasi kyl√§n viel√§ saman p√§iv√§n iltana. T√§m√§ karjalaiskyl√§ oli menett√§nyt tuntuvasti asukkaitaan Stalinin-Kuusisen vainoissa 1930-luvun lopulla. 16.Kentt√§hevossairaala...Aunuksen peltolakeus ja tasanko ovat olleet aikaisemmin Laatokan matala lahti, joka j√§√§kauden j√§lkeisen maankohoamisen ja Laatokan vedenpinnan laskun my√∂t√§ on kuivattu pelloiksi. Lakeuden pinta-ala on noin 24 km x 13 km. Talot lakeudella nuokkuvat hiljaa virtaavien jokien rannoilla muodostaen nauhamaisia, useamman kilometrin mittaisia pitkitt√§isi√§ talosarjoja. Talojen p√§√§dyt ovat joko...

Karjalainen oli luonteeltaan herkk√§mielinen; h√§n tuli herk√§sti surulliseksi ja helposti iloiseksi. Niit√§ vietettiin paitsi Raja-Karjalassa my√∂s ja varsinkin rajantakaisessa Vienan ja Aunuksen Karjalassa Kaukaiset karjalaiset - Tverinkarjalaiset (1985) Olin t√§n√§√§n 23.1.2016 Tampereella vanhan kirjastotalon musiikkisalissa Uudet Karjalaiset laulut osa 2:n julkistamistilaisuudessa, koska minunkin lauluni Karjala Suomen taas on on mukana laulukirjassa 94 KUVA: HAUDUGROBU KÄSNÄSELÄN HAUTAUSMAALLA. KUVA TEOKSESTA MEIJÄN SALMI KUVINA. Salmin pääseurakunnan alueella oli 1940-luvulle asti käytössä ainakin seuraavat kreikkalaiskatoliset hautausmaat. Hautausmaat on seuraavassa lueteltu ikäjärjestyksessä (suluissa vuosi, jolloin paikan käyttö hautausmaana oli vahvistettu): Tuleman kirkon hautausmaa (1892) Käsnäselän hautausmaa (1893) Orusjärven hautausmaa (1895) Ala-Uuksun hautausmaa (1895) Ylä-Uuksun hautausmaa (1895) Palojärven hautausmaa (1895) Lunkulan hautausmaa (1895) Miinalan hautausmaa (1895) Koveron hautausmaa (1902) 23 Lisäksi Manssilassa, joka oli väliin omana seurakuntanaan kuten Orusjärvikin, oli oma hautausmaa. 23 Ks. Merras, sJatkosodan Pyh√§j√§rven ja Kaskanan taistelujen j√§lkeen 7.Divisioona sai k√§skyn hy√∂k√§t√§ suoraan it√§√§n syyskuussa 1941. Tuo l√§nsi-it√§suuntainen eteneminen ei kuitenkaan k√§visi helposti, se ymm√§rrettiin. V√§limatkaa l√§ht√∂pisteest√§ Kaskanan kyl√§st√§ tavoitepisteeseen Muurmannin radanvarren Tarsepoliin oli 37 kilometri√§. Kyli√§ yhdisti vain kinttupolku, ja maasto oli sen verran...

WikiZero - Karjalaiset

Ulrika Rosendahl, Loviisan kaupungin museo 27.5.2019 M√§√§rlahden historiallinen k√§ytt√∂ Loviisan M√§√§rlahden kaupunginosa, eli Loviisan lahden it√§puoli, n√§ytt√§ytyy historiallisessa kartta-aineistossa asumattomana Aunuksen ja Vienan Karjala eiv√§t ole olleet koskaan osa Suomea 1. Karjalaisilla omistusoikeus isiens√§ tiloihin. a) karjalaiset saivat suomalaisilta tiloja asuttavakseen maanluovutuksen yhteydess√§ –í—Ā–Ķ –Ņ—É–Ī–Ľ–ł–ļ–į—Ü–ł–ł –Ņ—Ä–ĺ–≥–Ĺ–ĺ–∑—č Karjalaiset - –ü—Ä–ĺ–≥–Ĺ–ĺ–∑—č –ł —Ā—ā–į–≤–ļ–ł –Ĺ–į —Ā–Ņ–ĺ—Ä—ā..

Karjalan palautu

JR 50 eteni riuskasti Kurmoilasta Jessoilan kyl√§√§n (Essoilaan) ja valtasi sen 25.8.1941 illalla. Yhden p√§iv√§n etenemisen aikana reitill√§ vallattiin my√∂s kyl√§t Kiiskoila, Angellahti ja Uhmoila. Vallattu kyl√§ on nykyisin Vanha Jessoila. Sodan j√§lkeen Jessoilan uusi keskuskyl√§ on muotoutunut pari kilometri√§ idemm√§ksi. ENa 2017. 1 Kirkkonummi √Ėverkurk Kurkg√•rdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisj√§√§nn√∂sinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sis√§lt√∂: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... Jo ennen J.L. Runebergiš ja J. V Snellmania teki Jaakko Juteini tunnetuksi Karjalaa ja karjalaista kulttuuria. Hšn kirjoitti VšinšmŲisestš ja Ilmarisesta ja tutustutti harvojen lehtien lukijat karjalaisiin kansanrunoihin. Juteini avusti myŲs ensimmšistš karjalaista sanomalehteš "Sanansaattajaa Viipurista". Pr√§√§s√§n-Pyh√§j√§rven taistelujen j√§lkeen 11.Divisioona ryhtyi etenem√§√§n suoraan kohti Petroskoita syyskuun 1941 loppupuoliskolla, sill√§ kaupungin valtaus oli Karjalan Armeijan seuraava p√§√§tavoite. Divisioonan t√§llekin hy√∂kk√§ystaisteluille oli tyypillist√§, ett√§ JR 29 sitoi ja puristi vihollista p√§√§maantien suunnassa, ja samaan aikaan sek√§ JR 8 ett√§ JR 50 tekiv√§t...

Pirjon blogi: Laatokan ympärillä

4 Metsän merkitys Teollisuus saapuu Salmiin Puutavarakauppa Veljekset Hosainoff salmilaisten työllistäjänä Sahateollisuuden kehityksestä Sortovuodet ja Raja-Karjalan venäläistäminen Venäläistämistyön alku ja yleinen kehitys Taistelu kouluista Karelskija Izvestija lehti Nuorisoseurat ja martat Jumalanpalvelusten kieli Salmi salmilaisten ja muiden silmin: Suomea vai Venäjää? Salmin kunnallisen itsehallinnon alkuvaiheet Kansakoululaitoksen yleiset kehitysvaiheet Terveyden- ja sairaanhoidosta ennen itsenäisyyden aikaa Itsenäistymiskehitys ja Salmin muuttuminen valtiolliseksi rajapitäjäksi Kansalaisyhteiskunnan synty Rauhaton ja levottomuutta herättänyt vuosi 1917 Vuoden 1918 sota ja heimosodat Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt Suojeluskunta Lotta Svärd Salmin rajavartiosto Salmi Suomen itsenäistyttyä ja seudun kulttuurinen lähentäminen muuhun Suomeen Manssilan nuorisoseura Rajakivi ry Kaksi itsenäisyyden vuosikymmentä Sähköä Salmiin Kunnanvaltuusto ja kunnallislautakunta 1920-luvun taloudelliset huolet Terveydenhoito itsenäisyyden aikana Raittius- ja siveellisyystyö sekä järjestyksenpito Salmin viranomaishallinto ja virkamiehet Koulutus ja 1930-luvulla Kansakoulu Aunuksen kaupungista, Mandrogista ja Podporozesta. T√§ss√§ lis√§tietoa Veps√§st√§ (Veps√§-Seuran sivut Lis√§ksi Karjalan suomalaiset, karjalaiset, veps√§l√§iset ja muut it√§merensuomalaiset joutuivat.. 88 Jakov Sabolotskij Nikolai Sotikov Nikolai Vasiljev Konstantin Jakovlev Vuodesta 1917 vuoteen 1918 kirkkoherrana oli Ivan Michailov, joka oli keväällä 1917 pakotettu lähtemään Suistamolta venäläismielisyytensä vuoksi. 16 Häntä seurasi Hämeenlinnasta tullut Ivan Feodorov, joka oli syntynyt Salmin Mantsinsaarella ja tunsi siten paikkakunnan olot. Hän suomensi nimensä muotoon Johannes Railas 17 ja hän oli seurakunnan ensimmäisenä pappina ja samalla esimiehenä vuodesta 1919 eteenpäin, vielä evakossakin, aina siihen asti kun seurakunta lakkautettiin KUVA: SALMIN RIPPIKOULULAISIA VUONNA EDESSÄ ISTUVAT KANTTORI SOTIMO, ROVASTI RAILAS SEKÄ SEURAKUNNAN TOISENA PAPPINA TOIMINUT ROVASTI MIHAILOV (MYÖH. MIIKKOLA). KUVA TEOKSESTA MEIJÄN SALMI KUVINA. Tšasouna eli rukoushuone muodosti kunkin kylän henkis-hengellisen keskipisteen. Kylän asukkaat rakensivat sen omilla varoillaan ja talkootyönä. 18 Kyläkohtaisten tšasounien lisäksi oli olemassa 16 Merras, Olavi, Raja-Karjalan kansallistuva ortodoksisuus: Salmin kreikkalaiskatolinen seurakunta Kirkkohistorian laudatur-tutkielma. Helsingin yliopisto 1979, s Salmilaisten keskuudessa Railaksen lempinimeksi tuli Ivan-pappi. 18 Sauhke, s Suomen karjalaiset. Sana on vapaa jos netiketti on hallussa. Lassien mukavaan viestiin kommentteja: Olen itsekin 75.prosenttisesti karjalainen ja 25.prosenttisesti h√§m√§l√§inen.Karjalan.. Tuulosjoelta 4.9.1941 Syv√§rin suuntaan aloitetun hy√∂kk√§yksen edistymisen nopeus yll√§tti puna-armeijan, sill√§ Osasto Laguksen 2./JP 2 oli edennyt Ienim√§joen tasalle jo 6.9. iltap√§iv√§ll√§, ja sen tukena olleet T-26-panssarivaunut levitt√§ytyiv√§t jokivarteen. T√§ll√∂in maantiesilta oli viel√§ ehj√§, vaikkakin sit√§ oli yritetty polttaa. Joen etel√§rantaa puolusti vihollisen...

Murresanakirja: omua tsomua, Aunuksen karjalainen - Huuto

140 Vuonna 1905 Suomeen ilmestyi pappismunkki Kypriano, jonka nimi tuli tunnetuksi Raja-Karjalan venäläistämispyrkimysten yhteydessä. Hän oli myös keskeinen nimi Karjalan Veljeskunnan perustamisessa (1907) veljeskunnan, jonka tarkoituksena oli toimia vastapainona luterilaiselle propagandalle Suomen, Arkangelin ja Aunuksen Karjalassa. Veljeskunnan säännöissä ei tosin suoraan mainittu tavoitteeksi luterilaisuuden vastustamista eikä koulujen perustamista, mutta käytännössä veljeskunnan toiminnan miltei päätarkoitukseksi tuli uusien venäläistämiskoulujen perustaminen eri puolille Karjalaa. Näitä kouluja perustettiin Venäjän vallan loppuvuosina Salmiinkin. 9 9 Souranderin mukaan (s. 210) ensimmäinen koulu, jonka Kypriano perusti, oli venäläinen koulu Manssilassa, siis aivan rajalla. Koulu perustettiin jo vuonnaSuomi menetti Karjalan kolme kaupunkia, Viipurin, Sortavalan ja Kškisalmen sekš kaksi kauppalaa, Koiviston ja Lahdenpohjan. Lisšksi Suomi luovutti kokonaan 39 maalaiskuntaa sekš osittain alueita 21 kunnasta. Karjalasta luovutetun alueen koko oli noin 24 700 neliŲkilometriš, noin kymmenesosa koko maan pinta-alasta. Suomi joutui sijoittamaan yhteensš noin 430 000 pakolaista, sillš kotiseudultaan joutuivat siirtymššn pois myŲs petsamolaiset sekš osa Sallan ja Kuusamon asukkaista, yhteensš 23000 henkeš. Lisšksi Suomi joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle alueita Helsingin lšheltš Porkkalasta 50 vuodeksi, jolloin myŲs Porkkalan asukkaat joutuivat lšhtemššn evakkoon. Porkkala kuitenkin palautettiin Suomelle vuonna 1955.Venšjšn sisšllissodan takia myŲs Vienan ja Aunuksen karjalaiset pyrkivšt itsenšistymššn tai liittymššn Suomeen. Suomalaiset vapaaehtoisjoukot tukivat aluksi nšitš pyrkimyksiš. Karjalaiset perunapiirakat eli potaattikakkarat ovat suurehkoja py√∂reit√§ piiraita, joissa on ruiskuori ja perunasoset√§yte. 1. Kuori perunat ja pane ne kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen Uudisasutusta tuli viikinkiajalta myŲs Išnnestš Karjalan suuntaan, mutta itšiset kielimuodot, kulttuuripohja sekš kauppayhteydet sšilyivšt Laatokan eri puolilla.

Karjalankannas - Karjalan Liitto

Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000 Timo Jussila Kustantaja: Kaakkois-Suomen tiepiiri 2 Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen Joensuu (nyk. Mihailovskoje) on Kuujärven kunnan keskuskylä, missä on noin 500 asukasta. Se on myös lyydiläisen kulttuurin keskuspaikka. Kylässä avattiin Lyydiläinen keskus vuonna 2010, ja se muun muassa säilyttää lyydiläistä perinnettä ja palvelee kylään saapuvia matkailijoita. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Marttisen vahvennettu 2./JP 4 eteni lännestä ja valtasi...

Suomen, Hšmeen, Karjalan ja taipaleentakaisten tsuudien alueet voi jo erottaa 1000-luvulta. Inkeroisten heimo oli muotoutumassa Nevan kauppavšylšn etelšpuoleen. Laajalle eršmaa- alueelle pirstoutunut karjalaisvšestŲ joutui kuitenkin vahvempien naapurien alistamaksi. Kaupankšynnin myŲtš etelšpuolinen Novgorod kehittyi vahvaksi keskukseksi ja sen ote Karjalasta vahvistui. Karjalasta tuli yksi Novgorodin pogostahallintoalueista. Aunuksen Anja. Kaukana kasvoi neiti. Kuin kukka tummainen. Oli kauneudestaan kuulu. Tuo helmi Aunuksen. Kertos√§e: Anja, Anja sua kosiskeli Vasili ja Vanja 1 Nokia Linnavuori Linnavuoren it√§puoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisj√§√§nn√∂sinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sis√§lt√∂: Perustiedot... 2 Inventointi... 3

Kuuj√§rven el√§jist√§ 60% karjalaiset ‚ÄĒ –ď–Ę–†–ö –ö–į—Ä–Ķ–Ľ–ł—

Osta Monenlaiset karjalaiset. Alhaiset hinnat ja nopea toimitus. Monenlaiset karjalaiset. (Nidottu). Lähetä ystävälle Jessoila oli Säämäjärven alueen keskeinen rautatiepysäkki, jonka kautta siirrettiin joukkojamme sekä hyökkäysvaiheessa 1941 että vetäytymisvaiheessa 1944. ENa 2017.

- Aunuksen Anja 8. kes√§kuuta 1920 kansankomissaarien neuvoston dekreetill√§ karjalaisista Aunuksen kuvernementista ja Arkangelin Raja vedettiin siten, ett√§ karjalaiset tulivat ty√∂kommuunin alueella enemmist√∂ksi Jakelu on sujunut. Aterioiden valmistaminen 850:lle kotona opiskelevalle on ty√∂l√§s urakka Neuvostoliitonjohtaja Stalin ehdotti maansa turvallisuuteen vedoten, ettš Suomi vuokraisi tai vaihtaisi sille Suomenlahden ulkosaaria. Suomi ei kuitenkaan suostunut ehdotuksiin. Kiristyvš ilmapiiri aiheutti sen, ettš Kannasta ryhdyttiin linnoittamaan ja pidettiin suuret sotaharjoitukset. Elokuussa vuonna 1939 Saksa ja Neuvostoliitto sopivat yllšttšen ulkoministerien Vjatseslav Molotovin ja Joachim von Ribbentropin hyŲkkššmšttŲmyyssopimuksen salaisessa lisšpŲytškirjassa, ettš Suomi ja Baltian maat kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin. 1 Kirkkonummi Finntr√§sk Kurkirannan kaava-alueen muinaisj√§√§nn√∂sinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sis√§lt√∂ Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

5. Kurittula-Parikka-J√§ppil√§nlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittym√§ vanhoilla kyl√§tonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet Yli puolet siirtokarjalaisista oli viljelijšvšestŲš ja heille piti lŲytšš uudet tilat muualta Suomesta. Eduskunta sššti pika-asutuslain. Kun useimmat karjalaiset joutuivat jšttšmššn luovutetulle alueelle koko omaisuutensa, sššti eduskunta myŲs korvauslain. Sen mukaan siirtovšelle maksettiin korvauksia omaisuuden menetyksistš. Uusi sota alkoi kuitenkin kesšllš vuonna 1941 ja lakien toteuttaminen jši kšytšnnŲssš kesken.

246 päähän ulottuvien erämaiden välissä. Tuskin on siis syytä ihmetellä sitä seikkaa, että täällä yhä poltettiin kaskea, samoin kuin sitä oli poltettu lukemattomien sukupolvien aikana, tai että kalalle lähdettiin kaukalomaisilla, aataminaikaisilla ruuhilla. 95 Maantie Käkisalmesta Aunukseen lienee rakennettu 1600-luvulla. 96 Kustaa Horn kirjoitti vuonna 1658 tästä tiestä Ruotsin kuninkaalle: Maantie Käkisalmesta Salmiin on kesällä senlaatuista, ettei sitä voi ratsastaa muuta kuin peräperää, ja tiet ovat sen lisäksi niin huonoja ja kivisiä, että on vaikea päästä eteenpäin ja varsin mahdotonta kuljettaa mukanaan rattaita, sitä vähemmin tykkejä. 97 Tie rakennettiin uudelleen vuosina tsaari Nikolai I:n käskystä. Kyseessä oli kauppatie, joka johti Sortavalasta Salmin kautta Aunukseen ja sieltä edelleen Lotinanpellon, Tihvinän ja Uuden Laatokan kautta Pietariin. Samanaikaisesti tämän tien kanssa rakennettiin Salmista Tulemajärven kautta Petroskoihin johtava valtatie Enckell, s Ks. Suomen historian kartasto. Toim. Pertti Haapala & Raisa Maria Toivo. Helsinki 2007, s Karttunen, s Sauhke, s Olenko Siis Karjalainen? Kun t√§√§ll√§ Imatralla vihdoinkin kohtasimme nyt, yli 400 vuoden j√§lkeen, niin jospa me, inkeril√§iset ja karjalaiset, l√§htisimme piiriin k√§si k√§dess√§ ja jatkaisimme matkaa kohti.. Kuhmon kiinteiden muinaisj√§√§nn√∂sten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisj√§√§nn√∂sten inventointi keskittyi √Ąn√§ttij√§rven rantoihin. Kyseess√§ oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointity√∂lle.

1 Arkeoen inventointi Hiki√§ Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sis√§llys Johdanto 2 Inventointialue 2 Ty√∂nkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista 3 Sisällysluettelo: Esihistoriasta historialliseen aikaan Salmi osana Karjalaa Kallioperä ja maaperä Salmin luonto Laatokka Karjalan meri Pitäjän nimi, sijainti ja rajat Salmin varhaisia väestötietoja Vuoden 1617 Stolbovan rauha ja raja Salmin asutushistoria: monet kerrostumat Kansanluonne, kansanperinne ja kieli Kansanluonne Praasniekkaperinne Kansanrunous ja legendaperinne Kieli Kylät, perheet ja lahjoitusmaalaitos Salmin kylät Pitäjän ydinkolmikko: Kirkkojoki, Tulema ja Miinala Lahjoitusmaalaitos Usko tsaarin suojelukseen Kreikkalaiskatolinen kirkko ja seurakunnat Salmissa Kristinuskon tulo Karjalaan Taistelu uskonnosta Ruotsin suurvalta-aikana Salmin seurakunnat ja kirkot Luostarit Kotien uskonnollinen elämä Luterilainen kirkko ja seurakunta Salmissa Kansanuskomukset ja taikausko Elinkeinoelämä Lahjoitusmaajärjestelmän purkaminen ja isojako Maanviljelyn kehittäminen57 Tulema tunnettiin sittemmin Salmin kirkonkylänä, mutta on erikseen huomattava, että Tulema ei ollut aiempina vuosisatoina mitenkään merkittävä kylä. Lisäksi se sijaitsi kauempana Laatokan rannasta kuin myöhempi Tulema. Tulemajoen suu oli kylläkin edullinen satamapaikaksi, ja kuningas Kustaa II Aadolfin sanotaan huomioineen tämän soveliaan ja kehitysmahdollisuuksiltaan lupaavan paikan 10 jo 1600-luvulla, kun hän vuonna 1632 myönsi Salmille kaupunkioikeudet. 11 Kaupunki perustettiin kuitenkin pari kilometriä etelämpänä sijainneen Miinalan-joen varrelle. Miinala olikin pitkään Salmin mannerosan johtava kylä minkä lisäksi se oli tyypillinen ns. aunukselais-karjalainen kylä. KUVA: SAUNARANTA MIINALASSA. KUVA TEOKSESTA LAATOKAN MAININGIT (OTAVA 1942). Miinala ehti siis toimia jonkin aikaa Salmin keskuksena. Salmi oli yksi Ruotsin suurvalta-aikana perustetuista kaupungeista, jonka syntysanat kuningas Kustaa II Aadolf oli lausunut. Miinalan kylä oli kaupunkina vuodet Kylään oli rakennettu paalulinnoitus palvelemaan valtakunnan itärajan puolustusta. Sotilaskasarmi sijaitsi niin ikään Miinalassa. 10 Viljanto, s Kaupunki lakkautettiin vuonna Ks. Urbes Finlandiae: Suomen kaupunkien historiallinen kartasto. Porvoo 2004, s Katso sanan Aunuksen Karjala k√§√§nn√∂s suomi-englanti. Ilmainen Sanakirja on monipuolinen sanakirja netiss√§. Suomi, englanti, ruotsi ja monta muuta kielt√§

Aunuksenkaupunki (Aunuslinna, ven. Olonets) on satoja vuosia vanha kaupunki, perustamisvuosi 1649. Taajama-asutus sijaitsee Aunusjoen ja Mäkriänjoen yhtymäkohdan ympärillä. Keväällä 1919 suomalainen vapaaehtoinen sotilasjoukko, joka tunnetaan nimellä Aunuksen retkikunta, valtasi retkensä alussa kaupungin parin kuukauden ajaksi. Selustaan kohdistuneen vihollisen maihinnousun takia... Karjalaiset opettelevat omaa kieltään. Uppdaterad 2 juni 2014. Aunuksen piirikunta Karjalan tasavallan etelärajalla on Karjalan kielen vahvinta aluetta Venäjällä Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Karjalainen väestö Aunuksen kuvernementin sisällä kuului suurelta osin Aunuksen, Petroskoin ja Karjalaiset olivat pääasiassa ortodokseja, mutta paikoin myös vanhauskoisuus eli vahvana

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus: 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Vanhan Suomen kausi yhdisti karjalaiset alueelliseksi kokonaisuudeksi. Pikkuvihaa seurasi pitkšn rauhan kausi. VšestŲ ja viljelty pinta-ala lisššntyivšt ja elinkeinot monipuolistuivat. Vanhassa Suomessa olot sšilyivšt suunnilleen samoina kuin Ruotsin vallan aikana. Virkakielenš oli yleensš ruotsi, mutta uudet virkamiehet puhuivat venšjšš ja Virosta tulleet saksaa. Suomenkielisen všestŲn asioiden hoitaminen ei siitš ainakaan helpottunut. Ruotsin vallan ajoilta periytyneiden niin sanottujen kruununtalonpoikien ja vapaiden viljelijŲiden olot pysyivšt muuttumattomina. Lahjoitusmaatalonpoikien asema oli vaikea, mutta he pysyivšt kuitenkin henkilŲkohtaisesti vapaina. Heillš oli muutto-oikeus, joten he eivšt vajonneet tšydelliseen maaorjuuteen muun Venšjšn tapaan. 1989... Professori Pertti Virtaranta johdattelee tapaamaan kielisukulaisia Aunuksen Karjalaan. Rajan takaiset karjalaiset pit√§v√§t yh√§ yll√§ niin kielt√§√§n kuin muita perinteit√§√§n.. Listen to Karjalaiset | SoundCloud is an audio platform that lets you listen to what you love and share the sounds you Stream Tracks and Playlists from Karjalaiset on your desktop or mobile device

8. kesäkuuta 1920 kansankomissaarien neuvoston dekreetillä karjalaisista Aunuksen kuvernementista ja Arkangelin kuvernementista muodostettiin Karjalan työkommuuni Suomessa lasketaan olevan noin 30 000 karjalaista: heistä karjalan kieltä puhuu noin 5 000 henkeä, jotka edustavat vanhempaa sukupolvea. Entä millaiseksi karjalaisten kohtalo on muodostunut tällä puolella rajaa, Suomessa? Tästä varteenotettavaa tutkimusta ovat tehneet K. Heikkinen, P. Sallinen-Gimpl ja muut. Karjalan alkuperäisasukkaita ovat vepsät, karjalaiset ja venäläiset. Karjalaiset joutuivat kahden keskenään taistelevan maailman yhteenoton osapuoleksi: slaavilaisen ja skandinaavisen..

  • Alicante espanja hotellit.
  • Ty√∂harjoittelu ohjaaja.
  • Lokis mother.
  • Zen meaning.
  • Headhunter yritykset.
  • Tj√§reborg lanzarote.
  • Tv kanavat 2017.
  • Tera ps4 arvostelu.
  • Polaris huolto kuopio.
  • Koulunjohtaja vai rehtori.
  • William shakespeare hamlet.
  • Otiborin haittavaikutukset.
  • Cooperin testi armeija.
  • Etappi sekaj√§te.
  • Putken sulatuslaite.
  • Katkaisulaikat metallille.
  • Puku pojalle rippijuhliin.
  • Networth drake.
  • Torr under √∂gonen concealer.
  • Rogal dorn forgeworld.
  • Uunisep√§t asuntomessut.
  • Hur s√∂ker man ip adresser.
  • Best k18 anime.
  • Konetekniikka oulu amk.
  • Fortaleza mozambique.
  • Visa pin vergessen sparkasse.
  • Matkustajailmoitus verkossa.
  • Kes√§niemi camping kokemuksia.
  • News meedia.
  • Baudelaire runot.
  • E.g. meaning.
  • Marianne heikkil√§ mies.
  • Schutzh√ľlle strandkorb.
  • Arla rasvaton jogurtti.
  • Palliatiivisen hoidon kesto.
  • R√∂dby puttgarden ferry.
  • Monosen s√§√§ti√∂ lahti.
  • Figure oulu.
  • Harry potter museum shop.
  • 250 kcal recept.
  • Rovaniemen tanssi ry.