Home

Geologian tutkimuskeskus rovaniemi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen Coordinates: 60°10′49″N 24°49′48″E / 60.1802°N 24.8301°E / 60.1802; 24.8301 Lounais-Lappi. Uusi Rovaniemi. Lähetä uutisvinkki. Geologian tutkimuskeskus. Suomi on maailman toiseksi houkuttelevin ja Euroopan houkuttelevin kaivosalan investointien kohde Vuonna 1877 vuorihallituksen yhteyteen perustettiin Geoen toimisto. Geoen Komissioni perustettiin sen jatkajaksi vuonna 1886.[5] Myöhemmin laitoksen nimeksi tuli Geoen tutkimuslaitos, Geologian tutkimuslaitos ja nykyinen Geologian tutkimuskeskus. 0 most popular stock video clips in 4K and HD for creative projects. Plus, explore over 11 million high-quality video and footage clips in every category. Sign up for free today

Geologian tutkimuskeskus - Posts Faceboo

Video: Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö - Rovaniemi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - PDF Free Downloa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13,4/82/9 1 Helmer Tuittila MYNÄMAEN TU RVEVARAT Osaraportti Varsinais-Suomen turvevaroist a Espoo 1982 JOHDANTO Mynämäen kunnan alueella olevia soita

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI Hannu Pajune n UTAJKRVELLK TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I I

Tekijä: Peter Johansson; Raimo Kujansuu Kustantaja: Geologian tutkimuskeskus (2005) Kustantaja: Geologian tutkimuskeskus (2000) Saatavuus: Noin 8-11 arkipäivää. EUR 28,70 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geoen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150 Geologian tutkimuskeskus (ruots. Geologiska forskningscentralen, engl. Geological Survey of Finland, lyh. GTK[2]) on työ- ja elinkeinoministeriön alainen valtakunnallinen tutkimuskeskus. GTK tutkii kallioperää ja maaperää elinkeinoelämän tarpeita varten. Geologian tutkimuskeskuksella on Suomessa neljä tutkimusyksikköä eri puolilla maata. GTK:n päätoimipaikka sekä Etelä-Suomen yksikkö sijaitsevat Otaniemessä Espoossa, Itä-Suomen yksikkö Kuopiossa, Länsi-Suomen yksikkö Kokkolassa ja Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemellä. Lisäksi on pienemmät yksiköt Lopella ja Outokummussa. GTK:lla oli vuoden 2016 lopussa 423 työntekijää. TYÖPAIKAN ESITTELY Geologian tutkimuskeskus (GTK) on mineraalivarojen arvioinnin, tutkimuksen ja kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja

Geologian tutkimuskeskus - Wikipedi

  1. GTK = Geologian Tutkimuskeskus. Ieškote bendro GTK apibrėžimo? GTK reiškia Geologian Tutkimuskeskus. Mes didžiuojamės, kad sąrašas akronimas GTK didžiausių duomenų bazėje..
  2. Käyttäjätunnuksesi ja sähköpostiosoitteesi on vaihdettu. Jatka kirjautumalla uudestaan sisään.
  3. Geologian tutkimuskeskus , Tutkimusraportti - Geological Survey of Finland , Report of distribution , environmental impacts and risks
  4. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 20 7 HÄIKIÖ, Jukka ja PORKKA, Heimo VUOLIJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa I Kuopio 987 Häikiö, Jukkaja Porkka,Heimo987. Vuolijoella tutkitu
  5. Coronavirus (COVID-19) Update We are operating at maximum telework and continue to conduct the important work of the USGS, including maintaining mission essential and critical functions. We have..

Geologian tutkimuskeskus Lapinkansa

  1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),
  2. ROVANIEMI
  3. etsinnässä
  4. Helsinki Airport. Finland. Rovaniemi. Rovaniemi Airport. France. Mulhouse
  5. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern
  6. Discover Book Depository's huge selection of Geologian Tutkimuskeskus books online. Geologian Tutkimuskeskus. Filter your search
  7. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS არის მიმწოდებელი პროდუქცია და მომსახურება, როგორიცაა ეხო ჟღერადობისაგან მომსახურება...

Geological Survey of Finland - Wikipedi

GTK lyhyesti - GTK Vuosikatsaus 2016

Avoimet työpaikat - Geologian Tutkimuskeskus - Oikotie Työpaika

  1. maatuneen a polttoturpeeksi. Vaaitustulosten perusteella suurin osa C-lin - jaston turvekerroksesta sijaitsee Juopulinjärven pinnan alapuolella. Siitä pystytään kuivattamaan vain ohut pintakerros. Alhaisen maatuneisuuden ja kuivatusvaikeuksien takia suo jääne e kokonaan turvetuotannon ulkopuolelle. Suotyyppien karuuden takia se ei sovellu myöskään metsitettaväksi.
  2. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVERAPORTTI 229 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IV Kuopio 1989 Pasunen, Hannu 1989. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa IV. Geologian
  3. Pysy ajan tasalla uusista uramahdollisuuksista Rekrytointi.com hakuvahdin avulla. Hakuvahti luodaan katsomasi ilmoituksen pohjalta ja se lähettää soveltuvat uramahdollisuudet suoraan sähköpostiisi.
  4. Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla
  5. Sumer was the southernmost region of ancient Mesopotamia (modern-day Iraq and Kuwait) which is generally considered the cradle of civilization. The name..
  6. Geological survey of Finland (Geologian tutkimuskeskus) has 5 repositories available. Follow their code on GitHub
  7. Geologian tutkimuskeskus tutki Itä-Lapissa neljän kunnan alueella yli 900 kallioesiintymää ja muuta kohdetta ja selvitti kivilajien kelvollisuutta esimerkiksi maanrakennus- tai talonrakennusmateriaaliksi

Avainsana: Geologian tutkimuskeskus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 224 Turvetutkimus Jukka Leino JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto Kuopio 1989 Leino.Jukka1988. Jäppilässä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Henkilöltä edellytetään valmiutta jatkuvaan maasto-olosuhteissa tehtävään matkatyöhön, mikä tapahtuu pääasiallisesti koko Suomen alueella. Odotamme lisäksi oma-aloitteisuutta ja hyvää ryhmätyöskentelytaitoa sekä yhteistyökykyä. Rovaniemi (RVN)

Meet Santa Claus and his cheerful elves in their magical Santa Claus Office at the Arctic Circle in Rovaniemi, Lapland, Finland - Free entrance, Open daily ..Ясинувата (Донецька область) Фінляндія - Kotka - Jyväskylä - Joensuu - Lahti - Oulu - Tampere - Espoo - Lappeenranta - Imatra - Helsinki - Vantaa - Hämeenlinna - Rovaniemi - Turku..

MIREU - Home | FacebookSpinelli | Appiniitti, Palokivalo

Health services in the Rovaniemi area. IVALO Emergency service 24h tel. + 358 40 770 9187 Lapin Yliopisto, Rovaniemi, Finland GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 7 J. Häikiö, H. Pajunen ja K. Virtanen MUHOKSELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1983 Tekijöiden osoite : Geoen tutkimuslaito GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern Geologian tutkimuskeskus's 4 research works with 17 citations and 86 reads, including: Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian Geologian tutkimuskeskus's scientific contributions Free import and export records for Geologian Tutkimuskeskus Gtk. Geologian Tutkimuskeskus Gtk. Track Shipments Shipment Profile 1 Export Shipment Betonimiehenkuja 4espoo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Geologian tutkimuskeskus - Espoo, Finlan

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/9 9 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a SOTKAMON KUNNASSA INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOO GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 4 Tapio Muurinen ja Anne Nokel a KITTILÄSSÄ VUOSINA 1981-1983 TUTKITTUJEN SOIDE N TURVEVARAT JA NIIDEN TUOTANTOKELPOISUU S Rovaniemi 1984 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources 37 lähellä pintaa (0-1 m) ja erittäin alhainen syvemmällä. Turvekerros on hieman keskimääräistä heikommin maatunut. Laboratorionäytteitä otettiin kandelta tutkimuspisteel - tä. Näytteiden tuhkapitoisuuksissa on hyvin suuria eroj a (taulukko 15). Ylimpien näytteiden tuhkapitoisuudet ovat turvetuotantoa ajatellen liian korkeita. Syvemmällä tuhkapitoi - suus on kuitenkin huomattavasti pienempi. Kaakkoisosassa ve - sipitoisuus on korkeampi ja kuiva-aineen määrä pienempi kui n luoteisosassa. Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät liitteestä 1. Koska huomattava osa suosta on luonnontilaista, tulee tuotantokelpoisena alueena kyseeseen yl i 1,5 m syvä alue. Sen pinta-ala on 97 ha ja tuotantokelpoine n turvemäärä noin 2,1 milj. suo-m 3. Ennen tuotannon aloittamista on syytä tehdä lisää tuhkapitoisuusmäärityksiä.

..Lappeenranta Lohja Muurame Mäntsälä Nokia Nurmijärvi Oulu Raisio Riihimäki Rovaniemi Siilinjärvi Sodankylä Tampere Tornio Turku Tuusula Vantaa Vihti Ylöjärvi Download The Geologian Tutkimuskeskus Logo Vector File In Svg Format (Scalable Vector Graphics) Designed By Unknown. The Total Size Of The Downloadable Vector File Is 1.8 MB And It Contains.. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/13 3 Kimmo Virtanen PIHTIPUTAAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S II OSA Osaraportti Pihtiputaan soiden kokonaisselvityksestä Kuopio 1983 Anna potentiaalisten työnantajien löytää sinut luomalla itsellesi osaajaprofiili ilmaiseen Rekrytointi.com Osaajapankkiin. Profiilisi avulla Suomen parhaat työnantajat voivat tarjota sinulle kokemustasi ja osaamistasi vastaavia työtehtäviä. Geologian Tutkimuskeskus - Helsinki, Uusimaa. Työpaikan esittelygeologian tutkimuskeskus (gtk) on mineraalivarojen arvioinnin, tutkimuksen ja kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja

Avoin työpaikka: Tutkimustyöntekijöitä - Geologian tutkimuskeskus

  1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,
  2. 16 Laboratorionäytteet otettiin suon itäosasta. Niiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 4,0 % ja lämpöarvo 20,8 MJ/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 95 kg (taulukko 4). Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät liitteestä 1. Koska turvekerros on tiivistynyt ojituksen takia, tulee tuotantokelpoisena alueena kyseeseen metri ä syvempi alue. Sen pinta-ala on 132 ha ja tuotantokelpoinen turvemäärä noin 1,7 milj. suo-m 3. Suon sokkeloinen muoto edellyttää joustavien tuotantomenetelmien käyttöä. Ennen tuotannon aloittamista on syytä määrittää tuhkapitoisuus myös suon keski- ja länsiosasta. Keskiosassa on viljelykäytöstä hylättyä peltoa, jolta palaturvetuotanto voitaisiin aloittaa pienin kunnostuskustannuksin.
  3. vain geoen tutkimus) on Yhdysvaltain hallituksen tieteellinen virasto
  4. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. 5.4 Pohjavesialueen rajauksen muutosehdotukset 5.4.1 Pohjaveden..
  5. Rovaniemi. Rovaniemen toimipiste. Rovaniemi. Rovaniemen toimipiste. Jatkuva haku 31.5.2020 saakka
  6. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 241 Hannu Pajunen UTAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1990 Pasunen, Hannu 1990. Utajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,
  7. Geologian tutkimuskeskus tuottaa ratkaisuja kestävämpään kasvuun. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on saanut päätökseen vuonna 2017 aloitetun kolmivuotisen Kaakkois-Suomen Kivi-projektin..

Geologian tutkimuskeskus on Vime

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/11 8 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE TUOTANTOON OSA I Kuopio 1983 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO , Rovaniemi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989. In Finland's Lapland region, Rovaniemi serves as a gateway town to nearby national parks—where in winter you can spot frozen snow-covered trees called Tykky sculptures along with the northern lights Ajankohtaista. 13.5.2020 7:00. Tutkimus: Kun ilmasto lämpenee, haihdunta soilla lisääntyy enemmän kuin metsissä Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus Na webe nájdete predovšetkým texty piesní slovenských a zahraničných interpretov, prehľadne zoradené do albumov. Ďalej sú tu karaoke texty, videoklipy a preklady. Najnovšie tiež fotky a fankluby

345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo Поиск в глоссариях: Geologian tutkimuskeskus = geological survey of finland. Abbreviations in Geographic Information Systems and Cartography. Geological survey div. (jamaica), английский The Geological Survey of Finland (Finnish: Geologian tutkimuskeskus abbreviated GTK, Swedish: Geologiska forskningscentralen) is the geological survey of Finland. The organization was founded in 1885 when Emperor Alexander III decreed that the Geological Survey of Finland (Suomen geoen tutkimus) be established.[1] The survey provides geologic maps of Finland and also acts as a research center.

Geologian Tutkimuskeskus : ეხო ჟღერადობისაგან

  1. Discover Arctic TreeHouse Hotel on the Arctic Circle in Rovaniemi, the capital of Lapland. We are easily accessed by road, train and plane. Our neighbour is SantaPark, Santa's own home cavern..
  2. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa
  3. House of Lapland | Valtakatu 11, 96100 Rovaniemi, Finland | info@houseoflapland.fi

Geologian tutkimuskeskus - Ilta-Sanoma

  1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9 Jukka Leino Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 Kuopio 10
  2. Geologian tutkimuskeskus Publisher - 33 works / 0 ebooks. Common Subjects Search for books published by Geologian tutkimuskeskus
  3. Geologian tutkimuskeskus is a ravintola located at Betonimiehenkuja in Espoo. Geologian tutkimuskeskus - Espoo kartalla
  4. 10 sijainti, suoaltaan ja sen ympäristön pinnanmuodot, suotyypi t ja ojitustilanne. Turvekerroksen osalta käsitellään turvelaj e - ja, turpeen maatuneisuutta ja tärkeimpiä laboratoriotuloksia. Koko suon ja eri syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet j a turvemäärät esitetään liitteenä olevassa taulukossa. Suoselo s - tusten lopussa on arvio tuotantokelpoisen alueen pinta-alast a ja tuotantokelpoisesta turvemäärästä. Lisäksi mainitaan tärkeimmät turvetuotantoon vaikuttavat tekijät ja muut mandollise t käyttömuodot. Tuotantokelpoisena alueena on pidetty luonnontilaisiss a soissa yli 1,5 m :n syvyistä aluetta ja vanhoilla ojitusalueill a yli metrin syvyistä aluetta. Laskettaessa tuotantokelpoist a turvemäärää on suon pohjalle arvioitu jäävän 0,5 m paksu turve - kerros.
  5. kijokeen ja pohjoispuolella olevaan Puijonsuohon. Hetekylään menevä tie kulkee sen halki (kuva 24). Suon pinta-ala on noin 110 ha. Se on lähes kokonaan vanhaa ojitusaluetta. Suo on ehtinyt vähintään muuttuma-asteelle. Yleisimmät alkuperäiset suotyypit ovat rimpineva, varsinaine n sararäme ja tupasvillaräme. Turvekankaista ovat yleisimpi ä ruohoturvekangas ja mustikkaturvekangas. Suon kaakkoisosa o n suurimmaksi osaksi peltoa. Pohjamaalajina on reunamilla moree - ni ja syvänteissä liejusavi ja sen alla hiesu tai hiekka. Turvemäärä jakautuu jokseenkin tasan rahka- ja saravaltaisen turpeen kesken. Rahkavaltaista turvetta on pääasiassa suo n reunamilla ja lähellä turvekerroksen pintaa ja pohjaa (kuv a 25). Yleisimmät turvelajit ovat sararahka- ja rahkasaraturve. Lisätekijöitä on hyvin vähän, samoin liekoja. Turve on hiema n keskimääräistä parem
  6. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPER.AOSASTO, Raportti P 13.4/81/6 4 Jukka Häikiö ja Hannu Pajune n YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARAT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N Kuopio 1981 SISÄLT Ö JOHDANTO
  7. 17 Tölpänaapa (kl ) sijaitsee noin 6 km kun - nan keskustasta lounaaseen, Muhokselle menevän tien varressa. Se on muodoltaan rikkonainen. Suo rajoittuu moreeniselänteisiin ja Tölpänlampeen (kuva 13 ). Lammen vedet laskevat suon poikki Vepsänjokeen. Suon pinta-ala on 150 ha. Se on suurimmaksi osaksi karua rämettä ja nevaa. Vallitsevina suotyyppeinä ovat tupasvillaräme, rahkaräme ja lyhytkortinen neva. Suosta on ojitett u hieman yli puolet. Ojitus on keskittynyt rämealueille. Ojitettu alue on vielä enimmäkseen ojikkoasteella. Itäosassa j a maantien varressa on peltoa. Osa pelloista on metsitetty. Pohjamaalajina on reunamilla moreeni. Muualla moreenia peittävät hiesu- ja liejukerrokset.

Tutkimusraportti - Geologian Tutkimuskeskus

GTK stands for Geologian Tutkimuskeskus (Finnish: Geological Survey of Finland) 42 Kurkisuo (kl ) sijaitsee noin 7 km kunna n keskustasta kaakkoon. Sitä rajoittavat suuret moreeniseläntee t ja -saarekkeet. Saarekkeiden takia suo on melko rikkonaine n (kuva 51). Sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Pappilanniitty, Purosuo ja Louhelansuo. Kurkisuon pinta-ala on noin 190 ha. Vallitsevina suo - tyyppeinä ovat varsinainen saraneva ja lyhytkortinen neva. Reunamien yleisin suotyyppi on tupasvillaräme. Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilainen. Yleisin pohjamaalaji on moreeni. Luoteisosan syvänteessä on hiesua ja sen päällä monin paikoi n liejua. Turpeesta on jokseenkin puolet rahkavaltaista, puolet saravaltaista (kuvat 52 ja 53). Yleisimpänä lisätekijänä ovat tupasvillan jäänteet. Liekoja on suossa hyvin vähän. Turvekerros on

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern 33 Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät liitteestä 1. Koska huomattava osa suosta on luonnontilaista, tarkastellaan yli 1,5 m syvän alueen tuotantomah - dollisuuksia. Kyseisen alueen polttoturvevarat sijaitseva t 78 m :n alapuolella (kuva 38), joten ne eivät ole kuivattaviss a Heikkilänjärveä laskematta. Kuivatusvaikeuksien takia suo e i sovellu turvetuotantoon. Vähäravinteisuuden takia se ei sovel - lu myöskään metsitettäväksi. Legal information - Geologian Tutkimuskeskus. Perustamisvuosi. Location - Geologian Tutkimuskeskus. Other addresses. Käyntiosoite Vuorimiehentie 5 02150 Espoo Suomi Rovaniemi. Suomenlinna

Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus

Geologian tutkimuskeskus's research work

34 Purosuo (kl ) sijaitsee noin 5 km kunna n keskustasta itäkaakkoon. Sitä rajoittavat suuret moreenise - länteet ja -saarekkeet (kuva 39). Sen välittömässä läheisyy - dessä ovat Haarasuo (pohjoispuolella), Hangassuo (länsipuolella) ja Kurkisuo (eteläpuolella). Purosuon pinta-ala on noin 215 ha. Se on enimmäksee n vanhaa ojitusaluetta. Alkuperäiset suotyypit ovat pääasiass a jo muuttuma-asteella. Myös turvekangasta ja peltoa on runsaasti. Luonnontilaista suota on vain kaakkoisosassa. Yleisimmä t luonnontilaiset suotyypit ovat rimpineva, lyhytkortinen nev a ja varsinainen saraneva. Pohjamaalajina on syvimmillä alueilla hiesu ja reunamilla moreeni. Turvemäärästä on suunnilleen puolet saravaltaista j a puolet rahkavaltaista (kuva 40). Yleisimmät turvelajit ova t rahkasara- ja sararahkaturve ja yleisin lisätekijä tupasvilla n jäänteet. Liekoja on suossa hyvin vähän. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 5,0. Heikosti maatunut pintakerros o n kaakkoisosassa hyvin paksu. Laboratorionäytteitä otettiin kandelta tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,8 % ja lämpöarvo Culture, Community and Communication. Edited by Timo Jokela & Glen Coutts. Rovaniemi, 2017. P. 84-102 P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

28 Juopulinsuo (kl ) sijaitsee noin 7 km kun - nan keskustasta itään. Se rajoittuu moreeniselänteisiin, pohjoispuolella lisäksi Juopulinjärveen ja eteläpuolella Heikki - länjärveen. Suo on muodoltaan hyvin rikkonainen (kuva 31). Itäosassa se syvenee reunoilta nopeasti. Suon pinta-ala on noin 225 ha. Vallitsevana suotyyppin ä on lyhytkortinen neva. Keskiosassa on paikoin rahkanevaa j a järvien rannoilla luhtanevaa. Reunamien rämealueet ovat etu - päässä isovarpuista rämettä, tupasvillarämettä ja rahkarämettä. Kaakkoisosassa on lisäksi lyhytkortista nevarämettä. Suo o n suurimmaksi osaksi luonnontilainen. Ojitettua aluetta on vai n koillis- ja luoteisosassa. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja hieta. Reunamilla on moreenia. Syvimmillä alueilla o n mineraalimaan päällä ohut liejukerros. Turve on suurimmaksi osaksi rahkavaltaista. Saravaltaista turvetta on lähinnä suon pohjaosassa (kuvat 32-34). Sitä o n noin viidesosa suon turvemäärästä. Yleisimmät turvelajit ova t tupasvillarahka-, tupasvillasararahka- ja sararahkaturve. Liekoisuus on lähellä pintaa alhainen ja syvemmällä erittäi n alhainen. Turve on keskimääräistä heikommin maatunutta. Laboratorionäytteitä otettiin suon itä- ja länsiosasta. Tutkimusraportti - Geologian Tutkimuskeskus. ISSN: 0781-4240. Impact Factor

Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western Tutkimuskeskuksen toimialoista suurin on mineraalisektori, johon kuuluu esimerksiksi kaivostoiminta. Siihen käytetään puolet tutkimusbudjetista. Neljännes budjetista käytetään turve- ja kalliolämpöenergian ja loput yhdyskuntarakentamisen tutkimukseen.[4] 4 67. Ojalatvansuo Kaunissuo Hannunsuo Kirvessuo Korppisuo Mankilansuo Mustamaansuo Niemisuo Kalliosuo Vesisuo Kauhasuo Iso Hevossuo Pikku Hevossuo Hiltusuo Joutensuo Kolmikannansuo 15 6 TULOSTEN TARKASTELU 16 0 Tutkittu suoala ja suotyypit 16 0 Soiden keskisyvyys ja turpeen maatuneisuus 16 0 Turvelajijakauma ja liekoisuus 16 2 Laboratoriotulokset 16 2 Soveltuvuus turvetuotantoon 16 4 KIRJALLISUUS 16 7 LIITTEET

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut Geologian tutkimuskeskus поделился(-ась) ссылкой. 21 февраля в 00:27 ·. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on saanut päätökseen vuonna 2017 aloitetun kolmivuotisen.. 12 Iso Palvasuo (kl ) sijaitsee noin 8 km kunnan keskustasta luoteeseen, Huttukylään menevän tien pohjois - puolella. Suo rajoittuu moreeniselänteisiin ja Kiimingin puolella olevaan Pieneen Palvasuohon (Häikiö 1982). Suon pinta-ala on noin 500 ha (kuva 5). Siitä on suunnilleen puolet raivattu pelloksi. Loppuosa on pääasiassa muuttu - neita suotyyppejä. Alkuperäisinä suotyyppeinä ovat olleet sa - ranevat ja sararämeet. Suon pohja on melko tasainen. Yleisim - mät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiesu. Saravaltaisen turpeen osuus on noin 90 % koko turvemäärästä. Yleisin turvelaji on rahkasaraturve (kuvat 6-8). Lisätekijänä on hieman kortteen, varvun ja puun jäänteitä. Liekoisuu s on erittäin alhainen. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus o n 4,8 Laboratorionäytteitä otettiin neljältä tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 5,0% ja lämpö - arvo 20,4 MJ/kg (taulukko 2). Suokuutio sisältää kuiva-ainett a keskimäärin 99 kg. Turve on melko tasalaatuista suon eri osis - sa. Eteläosan näytepisteellä (A ) on kuitenkin tuhka - pitoisuudessa huomattavia näytekohtaisia eroja. Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät liitteestä 1. Turvekerroksen tiivistymisen takia Geologian tutkimuskeskus. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen..

Контакты: Адрес: Arktikum Pohjoisranta 4. 96200 Rovaniemi Antti Kahra Geologian tutkimuslaitos / Paikkatietopoliittinen selonteko Kick Maa- ja metsätalousministeriö. The impacts of the TTIP agreement on the EU and Finnish agricultural sector GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Tutkimusraportti - Geologian Tutkimuskeskus. Country. Finland - SIR Ranking of Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI Kuopio 1988 Hänninen, Pauli1988. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, Geological Survey ofFinland - Geologian tutkimuskeskus. relative to the CHUR curve: Geological Survey of Finland, Bulletin 337. I I of the formation of large amounts of LREE- enriched continental.. GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 340 GEOLOGICAL SURVEY OF FILAD Report of Peat Investigation 340 YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT OSA 8 Abstract: The mires and peat reserves GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio World-class research in Earth system science. As research and teaching move online during the COVID-19 pandemic we are highlighting some of our resources available to help support Earth.. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 6 Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1982 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO © SantaPark Arctic World, Arctic Circle, Rovaniemi, Finland ☏+358 600 301 203 (1.50 €/min+local charge) | ✉ info(a)santapark.com Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus yle

Check out Geologian Tutkimuskeskus's profile on Owler, the world's largest community-based business insights platform. Nobody has contributed to Geologian Tutkimuskeskus's profile yet GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993 Edellytämme tehtävään soveltuvaa, mielellään ammattikoulutasoista koulutusta tai kokemusta mittaustehtävistä tai näytteenottotehtävistä maasto-olosuhteissa. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Geologian Tutkimuskeskus, Vuorimiehentie 5 , Y-TUNNUS 244680

download free vector logo for Geologian Tutkimuskeskus brand from logotypes101 free in vector art in eps, ai, png and cdr formats. Search results for 'Geologian Tutkimuskeskus' 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/16 4 Hannu Pajunen ja Timo Varil a YLIKIIMINGIN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA II I Kuopio 1984 Lehmikari. - not defined -. Rovaniemi. Municipality. Lapland. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 198 - Geological Survey of Finland, Report of Investigation 198, Pentti Hölttä (ed..

Geologian tutkimuskeskus - Wikiwan

27 Itäosan turve on selvästi keskimääräistä paremmin maatunutta. Heikosti maatunut pintakerros on paksu länsi- ja keskiosassa. Laboratorionäytteitä otettiin kandelta tutkimuspisteeltä. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 3,4 % ja lämpöarv o 21,0 M3/kg. Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 88 kg. Tuhkapitoisuus ja kuiva-ainepitoisuus ovat länsiosassa pienemmät kuin itäosassa (taulukko 11). Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät liitteestä 1. Suon länsi- ja keskiosassa heikost i maatunut rahkaturvekerros on niin paksu, ettei kyseisiä alueita voida suositella polttoturvetuotantoon. Hyvin maatunut pohjaosa taas on osittain Juopulinjärven pinnan alapuolella. Itäosa soveltuu pisteeltä A 900 alkaen turpeen puolesta pienimuotoiseen palaturvetuotantoon. Tuotantoa vaikeuttaa kuitenki n alueen rikkonaisuus. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S TURVERAPORTTI 19 2 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA V Kuopio 1986 Hänninen,Pauli1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niide n turvevarat, osa Geologian tutkimuskeskus. Suomalaishanke aikoo mullistaa kullankaivuun. Geologian tutkimuskeskus GTK johtaa hanketta, jonka tavoitteena on tehdä kultakaivostoiminnasta..

Käyttäjätilin varmennusviesti on lähetetty antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Sulje tämä notifikaatio ja mene sähköpostiisi varmentamaan käyttäjätilisi. Geologian tutkimuskeskus GTK. The Geological Survey of Finland (GTK) is a mineral resources assessment, research and European leading expert in sustainable use 35 ,9 MJ/kg (taulukko 14). Suokuutio sisältää kuiva-ainett a keskimäärin 94 kg. Tulosten perusteella turve on hyvin tasalaatuista suon eri osissa. Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät liitteestä 1. Koska suo on vanhaa ojitusaluetta, tulee turvetuotanto kyseeseen metriä syvemmällä alueella. Sen pinta-ala on 151 ha ja tuotantokelpoinen turvemäärä noi n 2,4 milj. suo-m3. Kaakkoisosassa tuotantoa haittaa paikoi n paksu, heikosti maatunut pintakerros. Länsiosan turve soveltu u paremmin polttoturpeeksi. Suo on nykyisin merkittävä viljelyalue. Turvetuotant o voitaisiin aloittaa pientuotantona viljelemättömiltä saroilt a ja peltoja reunustavilta turvekankailta. Pori Porvoo. R. Riihimäki Rovaniemi. S. Salo Savonlinna Seinäjoki Sipoo Sotkamo 240 Pauli Hänninen ja Arto Hyvärinen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa Vili Kuopio 1990 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, OSA VIII - P. Hänninen ja A. Hyvönen, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1990

Tutkimusraportti 177 - arkisto

Rekrytointi.com on uudenlainen kohtaamispaikka työtä ja koulutusta etsiville ja niitä tarjoaville. Yhdistetty työpaikka- ja koulutustarjonta sekä kansainväliset työmahdollisuudet tekevät Rekrytointi.comista paikan, josta löydät kaikki urasi kehittämisen rakennuspalikat yhdestä paikasta! hae/Rakennussuunnittelu/Maaperätutkimus Rovaniemi/Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikköGeologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikköGeologian TutkimuskeskusY-tunnus:0244680-7Kopioi Y-tunnusNäytä Kartalla029503 0000NÄYTÄ NUMEROSOITAfax 0295034991Lähteentie 296400 ROVANIEMIPL 96, 02151 ESPOOwww.gtk.fiPäivitä ja lisää tietoja yrityksestäsiKirjaudu maksuttomaan Oma Fonecta -palveluun ja muokkaa yrityksesi tietoja.Tietoa meistäGeologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö sijaitsee kunnassa Rovaniemi, alueella Ounasvaara. Se on perustettu 2.1.1979. Se on valtion virastot ja laitokset, jonka toimiala on maaperätutkimus. Voit selvittää sen päättäjät, taloustiedot kuten liikevaihdon ja muut yritystiedot Finderissa.Taloustiedot FinderistaMuita alueen yrityksiäSähkösuunnittelu Lapin Sähköinsinööritoimisto OyLukkarinkatu 8 Geologian tutkimuskeskus is a member of Vimeo, the home for high quality videos and the people who love them

Luonto ja kulttuuri | Metsähallitus kulttuuriperinnön ja

24 Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 122 kg (taulukk o 9). Tulosten perusteella turve soveltuu polttoturpeeksi. Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät liitteestä 1. Koska turvekerros on ehtinyt tiivistyä ojituksen vaikutuksesta, voidaan tuotantokelpoisena alueena pitää metriä syvempää aluetta. Sen pinta-ala on 72 tuotantokelpoinen turvemäärä noin 1,0 milj. suo-m 3. ha j a GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Publisher: Geologian tutkimuskeskus Open Librar

Булунгур (Bulung'ur, Булунғур) Комэнешти (Comăneşti) Балканабат (Balkanabat) Абовян (Աբովյան) Саатлы (Saatlı) Карасу (Қорасув) Чартак (Chortoq, Чортоқ) Рованиеми (Rovaniemi, Rovaniemi).. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/14 5 Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa 2 Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 Kuopio 1988 Leino.Jukka1988. Pieksämäen mlk :ssa tutkitut suot, osa 3. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geoen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/84/15 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa II I Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/15 0 Hannu Pajunen YLI-IISSÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1984 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 KUOPIO Ivalo, Joensū, Jyvaskyla, Kajāni, Kemi, Kittila, Kokkola, Kuopio, Kuusamo, Mariehamn, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turkū, Vāsa. Sadarboties ar mums - ir droši, izdevīgi un ērti Rokua. 423. Rovaniemi (Рованиеми)

Johtokunta ja johto - GTK Vuosikatsaus 2016

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN Geologian tutkimuskeskus hakee kahta TUTKIMUSTYÖNTEKIJÄÄ (maastomittaus- ja näytteenottotehtävät) Geofysiikan ratkaisut Geologian tutkimuskeskus GTK. Avoin työpaikka

Sur.ly for Wordpress Sur.ly plugin for Wordpress is free of charge. Sur.ly for Joomla Sur.ly plugin for Joomla 2.5/3.0 is free of charge. Sur.ly for Drupal Sur.ly extension for both major Drupal version is.. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves Geologian tutkimuskeskus's 4 research works with 17 citations and 86 reads, including: Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian Geologian tutkimuskeskus's scientific contributions GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235 Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Nilsiä Kuopio 1989 Luukkanen,Ari1989. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 Matti Maunu RANUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Rovaniemi 1985 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN

Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 10 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 366 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 10 Abstract: The mires 43 heikosti maatunut. Keskimääräinen maatuneisuus on vain 4,3. Laboratorionäytteitä otettiin kandelta tutkimuspisteel - tä luoteis- ja itäosasta. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 5,6 % ja lämpöarvo 20,8 MJ/kg. Suokuutio sisältä ä kuiva-ainetta keskimäärin 96 kg. Tuhkapitoisuus on polttoturvetuotantoa ajatellen haitallisen korkea luoteisosan näytteissä (taulukko 18). Runsastuhkaisen alueen rajaaminen edellyttää kuitenkin huomattavasti enemmän näytepisteitä. Itäosa n turve soveltuu tulosten perusteella hyvin polttoturpeeksi. Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät liitteestä 1. Suon luonnontilaisuuden takia vois i tuotantokelpoisena alueena tulla kyseeseen yli 1,5 m syvä alue. Sen pinta-ala on 126 ha ja tuotantokelpoinen turvemäärä noi n 2,9 milj. suo-m 3. Suota voidaan suositella turvetuotantoo n vain varauksin. Haittaavina tekijöinä ovat alhainen maatuneisuus varsinkin rahkaturvealueilla ja paikoin korkea tuhkapitoisuus.41 Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät liitteestä 1. Koska ojitus ja viljely ovat tiivistäneet turvekerrosta, voidaan tuotantokelpoisena alueena pitä ä metriä syvempää aluetta. Sen pinta-ala on 129 ha ja tuotantokelpoinen turvemäärä noin 1,8 milj. suo-m 3. Pappilanniitt y soveltuu hyvin myös nykyiseen käyttöönsä, maanviljelyyn. Turpeennosto voitaisiin aloittaa pientuotantona nykyisin viljelemättömiltä alueilta. Myöhemmin niiden vapauduttua viljelykäyttöön voitaisiin turvetta nostaa myös paksuturpeisilta pelloil - ta.

TURVETUTKIMUSRAPORTT I REPORT OF PEAT ESIGATION 4 3 Jouko Saarelaine n Sonkajärven suot ja niiden soveltuvuus turvetuotantoo n Osa 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Kuopio 1984 GEOLOGIAN Geologian tutkimuskeskus GTK Tutkijankatu 1 lla/llä,-ssa/ssä Outokumpu, ☎ kanssa Ajo-ohje. Ole ensimmäinen, joka kirjoittaa arvioinnin Geologian tutkimuskeskus GTK! Toimi nopeasti

Geological survey of Finland (Geologian tutkimuskeskus) Geologian tutkimuskeskus GTK luo geologisella osaamisella ratkaisuja kestävämpään kasvuun. Olemme geologisten luonnonvarojen ja niiden kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio ja työllistää noin 420 henkeä. Geologian tutkimuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön alainen valtakunnallinen Geologian tutkimuskeskuksella on Suomessa neljä tutkimusyksikköä eri puolilla maata Geologian Tutkimuskeskus (GTK) is the geological survey of Finland. Download the vector logo of the Geologian Tutkimuskeskus brand designed by unknown in Scalable Vector Graphics (SVG).. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on asiantuntijaorganisaatio, joka luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten..

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 4 Pauli Hännine n PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Osa IV Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/82/11 3 Jukka Häikiö, Jouko Saarelainen ja Pirjo Löytynoj a KUHMON KUNNASSA TUTKITUT TURVEVARAT JA NIIDE N SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOO N Kuopio GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/12 3 Kimmo Virtanen ja 011i Ristaniem i KUIVANIEMELLÄ TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Kuopio 1983 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 TUTKIMUSMENETELMÄT Aito Log Houses is a producer of quality log houses and wooden homes from Lapland, Finland. Provider of ecological house, our company is based in Rovaniemi in Finnish Lapland GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves 38 Hiivasuo (kl ) sijaitsee noin 5 km kunna n keskustasta etelään. Se rajoittuu koillisessa Vepsänkankaa - seen, etelässä Vepsänjokeen ja muualla moreeniselänteisii n (kuva 45). Suon pinta-ala on noin 95 ha. Vallitsevina suotyyppein ä ovat itäosassa rimpineva ja lyhytkortinen neva ; muualla tupasvillaräme, isovarpuinen räme ja korpiräme. Suosta on ojitettu suunnilleen puolet. Ojitettu alue on pääasiassa peltoa j a muuttuma-asteella olevia suotyyppejä. Luonnontilaisia suo - tyyppejä on itäosassa. Syvänteissä on pohjamaalajina hiesu, reunamilla moreeni. Turvemäärästä on rahkavaltaista 2/3 (kuvat 46 ja 47). Rahka - valtaisen turpeen yleisin lisätekijä on tupasvillan jäänteet. Saravaltaisessa turpeessa on tupasvillan ohella raatteen j a puun jäänteitä. Liekoja on hyvin vähän. Turve on hieman kes - kimääräistä heikommin maatunutta. Laboratorionäytteet on otettu suon pohjoisosasta. Niiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on alhainen ja lämpöarvo melko korkea (taulukko 16). Suokuutiossa on kuiva-ainetta keski - määrin 100 kg. Syvyysalueiden pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärä t ilmenevät liitteestä 1. Pohjois- ja itäosan syvillä alueilla Lapland Airports. Rovaniemi. Back Antamaasi sähköpostiin on lähetetty vahvistus rekisteröitymisestä. Sulje tämä ilmoitus ja jatka sivuston käyttöä. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSAST O TURVERAPORTTI 18 3 Jouko Saarelaine n VIEREM'_N SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOO N OSA I Abstract : The peat resources of the municipalit y of Vieremä

All this time it was owned by Geologian tutkimuskeskus 02446807, it was hosted by Geological Survey of Finland. Weppi.gtk has the lowest Google pagerank and bad results in terms of Yandex.. What does GEOLOGIAN+TUTKIMUSKESKUS mean? Possible GEOLOGIAN+TUTKIMUSKESKUS meaning as an acronym, abbreviation, shorthand or slang term vary from category to category 6 - 6 - Kuva 1. Ylikiimingissä tutkitut suot. (Aiemmin raportoidut suot merkitty ruuturasterilla). GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino 40 Pappilanniitty (kl ) sijaitsee noin 6 km kunnan keskustasta kaakkoon, Vepsään menevän tien itäpuolella. Se rajoittuu etelässä Vepsänjokeen, lännessä Vepsänkankaasee n ja muualla moreeniselänteisiin (kuva 48). Suon pinta-ala on noin 150 ha. Siitä on lähes puole t peltoa. Peltoa reunustavat turvekankaat ja muuttumat. Alkuperäiset suotyypit ovat olleet pääasiassa sararämeitä, tupasvillarämeitä ja saranevoja.. Pohjamaalajina on länsiosassa hiekka ja itäosassa moreeni. Niiden päällä on monin paikoin liejua (kuvat 49 ja 50). Turve on enimmäkseen saravaltaista. Yleisimmät turve - lajit ovat rahkasara- ja sararahkaturve. Puun jäänteet ova t yleisin lisätekijä. Lahoamattomia liekoja on kuitenkin hyvi n vähän. Turpeen keskimääräinen maatuneisuus on 5,2. Laboratorionäytteitä otettiin kandelta tutkimuspisteel - tä länsiosasta. Näytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus o n 3,7 % ja lämpöarvo 20,8 MJ/kg (taulukko 17). Suokuutio sisältää kuiva-ainetta keskimäärin 99 kg. Tulosten perusteell a turve on melko tasalaatuista ja polttoturpeeksi sopivaa.

Oulu. Pori. Rovaniemi. Seinäjoki. Tampere 36 Saarensuo II (kl ) sijaitsee noin 4 km kunnan keskustasta eteläkaakkoon. Se rajoittuu kaakossa Vepsänkankaaseen, luoteessa Marttilansuohon ja muualla moreeniselänteisiin ja -saarekkeisiin. Saarekkeita on runsaasti myö s suoalueella (kuva 42). Suon pinta-ala on noin 140 ha. Luoteisosassa ovat vallitsevina suotyyppeinä tupasvillaräme ja varsinainen sararäme. Kaakkoisosassa ovat yleisimpiä varsinainen saraneva ja lyhytkortinen neva. Suosta on suunnilleen puolet luonnontilaista. Ojitus on keskittynyt pääasiassa sararämeille ja saranevoille. Kaakkoisosassa on peltoa. Pohjamaalajina on luoteisosass a pääasiassa moreeni, kaakkoisosassa hiekka. Syvänteissä on mineraalimaan päällä ohut liejukerros. Turvemäärästä on puolet rahkavaltaista, puolet saravaltaista. Saravaltainen turve on pääasiassa kerroksen pohjaosas - sa ja rahkavaltainen pintaosassa (kuvat 43 ja 44). Yleisimmät turvelajit ovat sararahka- ja rahkasaraturve ja yleisimmät lisä - tekijät varvun ja puun jäänteet. Liekoisuus on keskinkertainen39 heikosti maatunut rahkaturvekerros on niin paksu, etteivä t kyseiset alueet sovellu polttoturvetuotantoon. Etelä- ja länsiosassa voi tulla kyseeseen pienimuotoinen palaturvetuotanto. Turpeen tuhkapitoisuus on kuitenkin syytä tarkistaa ennen tuo - tannon aloittamista.

GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986 Рованиеми (Rovaniemi) Virhe:

  • Naudan sisäfile lämpötila.
  • Hiv testi 8 viikkoa.
  • Rinkka selän pituus.
  • Immostreet.
  • Ritariperhosen toukat.
  • Republicans conservative.
  • Hikipedia trump.
  • Animal farm youtube.
  • Kaupunkiuutiset ilmoitushinnat.
  • Intialainen lammaspata.
  • Hemmotteluhoidot vaasa.
  • Dna welho irtisanominen.
  • Haapapuun hinta.
  • Kortspel slå på högen.
  • Leffa streamit.
  • Hur skapas en vulkan.
  • Espanjan podengo.
  • Kannaksen kahlaajat jr 6 jatkosodassa.
  • Imperialismi japani.
  • Russische schönheitstipps.
  • Rumat hiukset miehellä.
  • Samsung chat.
  • Hirsikangas.
  • Paras kasvovoide herkälle iholle.
  • Samsung j5 muistikorttipaikka.
  • Orion 1918.
  • Tuotetestaajaksi 2018.
  • Khl 2017 18 otteluohjelma.
  • Wylde audio kitarat.
  • Kukko lager gluteeniton.
  • Varvas osittain tunnoton.
  • Mahoutsukai no yome episode 2.
  • Oras juoksuputken rajoitin.
  • Errol flynns barn.
  • Myydään roland fp 4.
  • Ikea billy kulmahylly.
  • Resor till vietnam.
  • Ben foster actor.
  • Uml deployment.
  • Alaikäisen tekemä vuokrasopimus.
  • Jakauma exp.